Valtuustopuheenvuoroja

Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittiset linjaukset (6.2.2012)

Hämeenlinnan kaupungin uudet omistajapoliittiset linjaukset tulevat varmasti tarpeeseen. Tosin meillä on ollut hyviä ohjeita jo aikaisemminkin, kunhan niitä olisi kaikilta osin noudatettu. Reilu vuosi sitten hyväksyimme kaupungin uudet konserniohjeet, joiden mukaan toimimista vielä opetellaan. Toivottavasti nämä uudet omistajapoliittiset linjaukset otetaan käyttöön koko konsernissa viivyttelemättä.

Linjauksen mukaan kaupungin ”omistajapolitiikan tulisi olla hyvin ohjattua, kontrolloitua, läpinäkyvää ja tavoitteellista”. Jotta tämä toteutuisi, niin konsernirakennetta ja vastuita pitää edelleen selkeyttää.

Sivulla 10 mainitaan, että kaupunginhallituksen on säännöllisesti ja dokumentoidusti seurattava kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa. Tässä on syytä huomioida sana dokumentoidusti. Viime aikoina on turhan usein kuultu, että kaupunginhallitusta on informoitu tai asiasta on keskusteltu, mutta mitään mustaa ei ole valkoisella. Tässä asiassa olisi nyt petraamisen paikka. On parempi nostaa pienetkin asiat esityslistalle ja tehdä niistä virallinen päätös, kuin sopia asioita sisäpiirissä ilman mitään dokumentointia. Joku kuitenkin myöhemmin kyselee, että kuka päätti mitä, missä ja milloin.

Omistajapoliittiset ohjeet ovat pääosin hyvät ja kattavat. Joitain sanatason täsmennyksiä niihin olisi kuitenkin hyvä tehdä. Esimerkiksi sanat merkittävä ja olennainen esiintyvät tekstissä usein ja ovat ongelmallisia. Kuka määrittelee, milloin joku riski on merkittävä tai muutos on olennainen? Tällaiset sanamuodot jättävät linjaukset kovin tulkinnanvaraisiksi ja niitä kannattaisi välttää.

Sivulla 11 käsitellään yhteisön toimintamuodon valintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa. On erittäin tärkeää, että kaupunginvaltuusto tekee päätökset kaikissa asioissa, joissa kaupungin oman palveluntuotannon toimintamallia aiotaan muuttaa tai siirtää hoidettavaksi toisessa yhteisömuodossa. Kaupunginvaltuusto ei siis tee vain periaatepäätöksiä vaan kaikki päätökset, jotka liittyvät omasta palveluntuotannosta luopumiseen.

Niinpä kannatan valtuutettu Koskisen (valtuustoryhmien pj:ien yhdessä sopimaa) muutosesitystä kohtaan 4.1.1., joka selkeyttää valtuuston päättävää roolia palveluntuotannon järjestämistä koskevissa asioissa.

Näillä evästyksillä kannatan omistajapoliittisten linjauksien hyväksymistä - ja ennen kaikkea noudattamista.

Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro (14.11.2011)

Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2012 tilausbudjetti on tiukka talouden tervehdyttämispaketti. Se sisältää monia tarpeellisia elementtejä, jotka auttavat saamaan kaupungin talouden tasapainoon ja velkaantumisvauhdin kuriin. On tärkeää, ettemme kerää kohtuutonta velkataakkaa seuraavan sukupolven maksettavaksi ja syö jo etukäteen tulevan hyvinvoinnin eväitä. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä on tyytyväinen siitä, että tilausbudjetti on tasapainossa ja tulos jopa lievästi ylijäämäinen.

Kuitenkin tilausbudjetissa ja taloussuunnitelmassa on asioita, jotka aiheuttavat suurta huolta. Tiukka talouden tasapainottamisohjelma kuihduttaa peruspalveluita, joiden kehittämiseen tämä budjetti ei juurikaan anna mahdollisuuksia. Monessa kohdassa mennään siitä, mistä aita on matalin ja toimitaan laillisuuden riskirajoilla. Näitä rajoja koetellaan erityisesti vanhustenhuollon henkilöstömitoituksessa ja terveydenhuollon jonotusajoissa.

Tilausbudjetti sisältää sekä kunnallisveron että kiinteistöverojen korotuksen. Verojen korottaminen jo toisen kerran valtuustokauden aikana ei varmaan ole ollut kenenkään suunnitelmissa, mutta se on kuitenkin tässä taloustilanteessa perusteltu ratkaisu. Ilman veronkorotuksia palveluita jouduttaisiin karsimaan kovemmalla kädellä tai vaihtoehtoisesti velka kasvaisi vielä enemmän.

Erilaisissa kyselyissä on tiedusteltu ihmisiltä, mitä he arvostavat eniten asuinpaikassaan. Ykkössijalle nousevat yleensä laadukkaat peruspalvelut, joista tärkeimpänä pidetään päivähoitoa, turvallista lähikoulua, toimivaa perusterveydenhuoltoa ja hyvää vanhusten hoivaa. Monet ovat valmiita veronkorotuksiinkin, jos kokevat saavansa rahalleen vastinetta.

Hämeenlinnan ongelma on tällä hetkellä se, että kaupunkilaisilla on voimakas kokemus palveluiden huononemisesta yhtä aikaa veronkorotusten kanssa. Kaupunki perustaa jättikouluja, siirtelee vanhuksia vastoin heidän omaa tahtoaan, suunnittelee terveysasemien sulkemista ja antaa lasten ja aikuisten oireilla huonokuntoisissa rakennuksissa. Uutiset kertovat useista hankkeista ja projekteista, joihin kaupunkilaiset kokevat veroeurojensa katoavan kuin Kankkulan kaivoon, ilman mitään vastinetta.

Korottaessamme veroja on tärkeää pitää huolta laadukkaista peruspalveluista. On syytä erottaa elintärkeät palvelut niistä, jotka eivät ole välttämättömiä. Tämä koskee erityisesti tulevia investointeja, joiden kautta rakennetaan palveluita kaupunkilaisille. Näyttää siltä, että tällä hetkellä painotus on hankkeissa, joita ilmankin tultaisiin aivan hyvin toimeen.

Hämeenlinnalla on valtava korjausvelka lukuisissa kiinteistöissään. Tämä korjausvelka kasvaa koko ajan. Tulevien vuosien taloussuunnitelmissa on perusparannushankkeisiin varattu vain kaksi miljoonaa euroa. Summa on pahasti alimitoitettu ja tarkoittaa sitä, että kaupunki antaa arvokkaimman pääomansa, kiinteistömassan, rapistua kaikessa rauhassa. Samaan aikaan tuhoutuu myös monien näissä rakennuksissa työskentelevien lasten ja aikuisten terveys. Meillä ei ole siihen varaa. Siksi peruskorjauksiin varattava määräraha on syytä vähintään kaksinkertaistaa. Tässä taloustilanteessa tulee tarkasti harkita kaikkia uusia investointikohteita ja keskittää rajalliset varat jo olemassa olevien kiinteistöjen kunnossa pitämiseen.

Kristillisdemokraatteja huolettaa myös ikäihmisten pitkäaikaishoivan riittävyys. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on tarkoitus vähentää viidellä paikalla kuukaudessa. Se tekee 60 paikkaa vuodessa ja 240 paikkaa vuoden 2015 loppuun asti. Kuitenkin samaan aikaan yli 90-vuotiaiden kaupunkilaisten lukumäärä kasvaa nopeasti. Heistä noin kolmasosa tarvitsee laitoshoitoa. Onko järkevää vähentää laitospaikkoja samaan aikaan kun ikääntyneiden vanhusten kokonaismäärä kasvaa? Vanhusten hyvä hoito tulisi olla Hämeenlinnan kaupungin samoin kuin jokaisen omaisen kunnia-asia.

Sananlasku sanoo, että kaiken muun saa takaisin, mutta ei menetettyä mainetta. Hämeenlinnalla on aikoinaan ollut maine laadukkaana koulukaupunkina. Se maine on valitettavasti mennyt tässä suurten opetusryhmien, lomautusten ja homekoulujen kaupungissa. Tosiasia on kuitenkin, että Suomi selviää tulevaisuudesta vain laadukkaasti koulutetun nuorison avulla. Sen takia maine koulutuksen edelläkävijäkaupunkina tulisi saada uuteen nousuun. Hätiköityjä kouluverkkopäätöksiä ei nyt kannata tehdä.

Viime vuosina Hämeenlinna on halunnut kerätä mainetta hyvänä asumiskaupunkina. Sijainti ja upea luonto antaakin siihen erinomaiset edellytykset. Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin laadukkaita ja toimivia peruspalveluita.

Meidän tehtävämme on pitää huolta siihen, että kaupunkilaisten veroeurot menevät sinne minne ne on tarkoitettukin: hyvän arjen takaamiseen kaikille hämeenlinnalaisille, myös lapsiperheille, vanhuksille ja sairaille.

Innoparkin erityistarkastus (10.10.2011)

Innopark on varoittava esimerkki siitä, miten kaupungin yhtiöitä ei pitäisi hoitaa. Innopark on myös esimerkki siitä, mitä voi pahimmillaan tapahtua, kun konsernivalvonta laiminlyödään ja yhtiön hallituksessa istuu jäseniä, joilla ei ole riittävää liike-elämän ja talouden asiantuntemusta.

On erittäin hyvä ja tarpeellista, että kaupunginhallitus on perustanut työryhmän, jossa laaditaan uudet omistajapoliittiset linjaukset. Kaupunginyhtiöiden valvontaa ja konserniohjausta on syytä roimasti parantaa. Kaupungin avainyhtiöiden hallituksiin on etsittävä parhaat asiantuntijat. Puoluepolitikointi on syytä yhtiöiden kohdalla unohtaa. Ellei yhtiöiden hallituksiin haluta etsiä parasta asiantuntemusta ja talousosaamista, on parempi olla kokonaan perustamatta yhtiöitä.

Olemme saaneet luettavaksemme PwC:n raportin, joka on kovin yleisluonteinen, eikä ota kantaa oikeudellisiin vastuisiin. Raportti ei ole aivan sitä, mitä valtuusto lähti hakemaan erityistarkastusta vaatiessaan. Valtuusto vaati konsernitasoista tilinpäätöstä, jossa selvitetään yhtiön varat, vastuut ja velat. Sitä ei saatu. Erityistarkastus paljasti kuitenkin sen, että yhtiön hallinnossa, raportoinnissa, taloushallinnossa ja tilinpäätöksissä on virheitä, joista suurin on korkojohdannaistietojen puuttuminen tilinpäätöksistä.

Tilintarkastajat ovat eri mieltä siitä, miten korkojohdannaiset olisi pitänyt kirjata. Kirjaustapa ei nyt tässä ole kuitenkaan tärkeintä. Oleellista on selvittää, onko korkojodannaiskauppojen koko päätöksentekoprosessi edennyt oikein. Kaupungin yhtiöllä ei pitäisi olla oikeutta tällaiseen suurten riskien spekulatiiviseen liiketoimintaan.

Innoparkin talous- ja yritysjärjestelyt (10.10.2011)

Innopark on harrastanut uhkapeliä hankkiessaan korkojohdannaisia. Korkojohdannaiset eivät ole yhtiön lainoja suojaavia kuin korkeintaan siltä osin, mitä ne seitsemänä ensimmäisenä vuonna tuottavat voittoa ja voitot rahastoidaan. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Johdannaiset ovat olleet Innoparkille keino hankkia kipeästi kaivattua käyttöpääomaa hinnalla millä hyvänsä, tulevaisuuden riskeistä välittämättä.

Kaupunginhallitus esittää, että 40 miljoonan korkojohdannaiset siirretään kaupungille 1.1. 2016. Tuolloin spekulatiivisen koron aika on alkanut ja tappioiden määrää vuoteen 2032 asti ei voi kukaan tietää. Tällaista riskisijoitusta kaupunki ei voi eikä saa ottaa vastuulleen. Emme voi velvoittaa myöskään seuraavaa valtuustoa tekemään sitä.

Innoparkin hallituksen olisi syytä viedä johdannaiskaupat arvopaperilautakunnan käsiteltäväksi ja selvittää, onko arvopaperimarkkinalakia rikottu. Tällaisessa johdannaiskaupassa pankilla on erittäin vahvat vastuut varmistaa, että ostaja tietää mitä tekee. Toki hallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää ulkopuolisia sijoitusasiantuntijoita, joita se jostain kumman syystä ei ole käyttänyt. On myös mahdollista riitauttaa kauppa pankin kanssa ja selvittää loppuun asti, voiko nämä järjettömät kaupat vielä purkaa. Se on kuitenkin Innoparkin hallituksen, ei Hämeenlinnan kaupungin tehtävä. Ellei kauppoja saada purettua, on Innoparkin hallituksen syytä hankkiutua korkojohdannaisista mahdollisimman pian eroon.

Kaupungin ei tule siirtää itselleen vastuuta johdannaisista, eikä niiden myymisestä. Niinpä kannatan valtuutettu Vekan tekemää muutosesitystä.

Nuorten mielenterveyspalveluiden parantaminen (5.9.2011)

On erittäin hyvä asia, että Hämeenlinnan kaupungin nuorten mielenterveyspalveluiden tarjonta ja palvelutarpeet kartoitetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnassa olemme keskustelleet ja kantaneet huolta nuorten mielenterveyspalveluista, jotka jäivät vuonna 2010 tehdyssä psykiatrian toiminnan auditoinnissa liian vähälle huomiolle. Nuorten mielenterveyspalveluille ei ole tehty samanlaista kokonaisvaltaista kehittämissuunnitelmaa kuin aikuisten vastaaville palveluille. Niinpä valtuutettu Siepin tekemä aloite nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta tulee tarpeeseen.

Perustason mielenterveyspalveluita toteuttavat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, perusterveydenhuolto, nuorten terveysneuvontapiste ja lastensuojelu. Perustason palvelut ovat hajaantuneet turhan moneen eri organisaatioon ja ne ovat riittämättömät. Erikoissairaanhoidon potilasmäärä kasvaa vuosittain, koska vaikeiden psyykkisten häiriöiden hoito on pitkäkestoista, eikä jatkohoitopaikkoja ole tarjolla.

Ylilääkäri Tiina Tuomisen mukaan perustason palveluita lisäämällä ja keskittämällä voitaisiin vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien nuorten potilaiden määrää. Perustason palveluista haasteellisin tilanne on koulukuraattoreiden ja –psykologien kohdalla, jotka puuttuvat lukiolaisilta kokonaan. Kuitenkin lukioikäisillä on mielenterveyden ongelmia varmasti vähintään yhtä paljon kuin peruskoululaisilla.

Kun nyt tehdään suunnitelma nuorten palveluprosessin parantamisesta yhteistyössä nuorisopsykiatrian kanssa, on ensi vuoden talousarvioon varattava riittävästi rahaa nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämiseen. Lukiolaisten koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut täytyy laittaa kuntoon, eikä odottaa, että tilanne jotenkin itsestään paranee lukiokoulutuksen siirtyessä vuoden 2013 alussa Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi.

Vuoden 2011 talouden toteutumistilanne ja ennuste (5.9.2011)

Jatkuva budjettien ylittyminen ja lisämäärärahojen tarve erittäin huolestuttavaa. Tällä menolla kaupungin lainamäärä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, ja tavoite talouden tasapainon saavuttamisesta karkaa yhä kauemmaksi. Valtuusto myönsi kesäkuun kokouksessa lautakunnille 4,4 miljoonaa lisämäärärahaa ja tällä hetkellä ylityspainetta on jälleen 1,6 miljoonaa. Lisäksi taivaalla kummittelee keskussairaalan yllättävä yli 4 miljoonan lisämäärärahatarve. Toimintaa olisi syytä tehostaa niin kaupungissa kuin kuntayhtymässä.

Tuloslaskelmaennusteessa huomiotani kiinnittivät henkilöstökulut, jotka ovat noin puolitoista miljoonaa budjetoitua suuremmat. Tämän valtuustokauden tavoite oli kaupungin henkilöstömäärän ja henkilöstökulujen pienentäminen. Kuitenkin näyttää siltä, että henkilöstön määrä ja henkilöstökulut vain kasvavat koko ajan. Mistä johtuu henkilöstökulujen 1,5 miljoonan budjettiylitys?

Lisämäärärahan myöntäminen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamiseen (moottoritien kate) (11.4.2011)

Edellinen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 21.4.2008 hyväksynyt sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta. Tämän jälkeen on käyty pitkä tie valitusten ja kilpailutusten kautta tähän hetkeen, jossa olemme päättämässä NCC:n mahdollisuudesta oikeasti aloittaa rakennusurakka, jo tämän vuoden keväällä tai alkukesällä.

Minusta on tarpeetonta enää tässä vaiheessa politikoida ja keskustella, rakennetaanko katetta vai ei. Ei näin valtavan suunnittelu- ja valmistelutyön kannata antaa mennä hukkaan.

Moni kaupunkilainen saattaa mielessään ajatella, että sinne ne taas hukkaavat meidän verorahojamme kalliisiin betonimonumentteihin. On totta, että rakentaminen maksaa ja että kaupungin rahoille olisi muutakin käyttöä. Meidän on kuitenkin pakko kehittää tätä kaupunkia, luoda vetovoimatekijöitä ja uusia työpaikkoja ja siten kerätä verotuloja niiden kaikille meille tärkeiden peruspalveluiden kustantamiseksi.

En ole kaupunkia halkovan moottoritien suojelija. Kannatan siksi lisämäärärahan myöntämistä vuoden 2011 tilausbudjettiin.

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen (31.1.2011)

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Arvostelua sai jo heti aluksi se, että koulutuksen kehittämistä varten perustettuun neuvottelu- ja valmisteluryhmään ei kuulunut yhtään lukion opettajaa tai rehtoria. Tosin rehtoreita kuultiin selvitystyön aikana neuvottelutilaisuuksissa ja myöhemmin järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Myös lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijat ovat saaneet kiitettävästi äänensä kuuluviin.

Oma kantani hallinnolliseen yhdistämiseen oli pitkään hyvin kriittinen ja on osin edelleenkin. Ei ole tullut esille mitään selkeitä etuja, jotka puoltaisivat hallinnollista yhdistämistä. Lähes kaikki esiin nostetut asiat ovat toteutettavissa myös ilman hallinnollista yhdistämistä, jos niin halutaan. Tämä koskee erityisesti valtionosuutta, joka liikelaitosmallissa luvataan tulevan kokonaan lukion käyttöön. Valtiota tuleva oppilaskohtainen yksikköhinta on ehdottomasti käytettävä siihen mihin ne on tarkoitettu, eli opetukseen. Tämä koskee sekä peruskoulun että lukion määrärahoja, riippumatta hallintomallista. On törkeää, että kaupunki käyttää muihin menoihin 200-300 euroa per oppilas sitä rahaa, joka kuuluu kouluille. Tämä on syytä korjata jo ensi vuoden budjetissa.

Edellä mainitusta huolimatta näyttää siltä, että hallinnollisella yhdistymisellä mahdollisesti saavutettavat edut ovat suurempia kuin mahdolliset riskit. On totta, että ammatillisiin opintoihin hakeutuu oppilaita, joiden resurssit riittäisivät vaativampaankin opiskeluun. Hallinnollinen yhdistäminen helpottaa ristiin opiskelua ja saattaa kohottaa koko ikäluokan koulutustasoa. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee moniosaajia ja hyvät jatko-opintokelpoisuudet omaavia työntekijöitä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä antoi 21.1. opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon, jonka mukaan KD tukee lukio-opetuksen kehittämisestä omana yleissivistävänä koulutusmuotona. Näin on tarkoitus toimia myös Hämeenlinnan toisen asteen hallinnollisessa yhdistämisessä, sillä kumpiakin koulutusmuotoja kehitetään omina kokonaisuuksinaan. Kristillisdemokraatit pitävät erittäin tärkeinä lukio-opetuksen uudistamista pohtineen työryhmän esityksiä riittävän yksilöllisen opinto-ohjauksen lakisääteisestä turvaamisesta ja opiskelijahuollon kehittämisestä. Olemme jo pitkään vaatineet oppilaanohjauksen lisäämistä perus- ja lukio-opetukseen.

Jos Hämeenlinnassa toisen asteen koulutuksen hallinnollisella yhdistämisellä pystytään edes jotenkin parantamaan oppilaanohjausta ja muita oppilashuollollisia toimia ja pitämään parempaa huolta koko ikäluokasta, se on jo erittäin merkittävä yhdistymistä puoltava tekijä. Meillä ei ole varaa yhdenkään nuoren hukkaamiseen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Näillä evästyksillä kannatan toisen asteen koulutuksen hallinnollista yhdistämistä.

Hämeenlinnan kaupungin johtamisen arviointi (13.12.2010)

Hämeenlinnassa suoritettiin kuluvana vuonna poliittisen ja toiminnallisen johtamisen arviointi. Poliittisen johtamisen arviointi antaa paljon miettimisen aihetta. Positiivisina asioina raportissa mainitaan vahva yhteishenki ja sitoutuminen tehtyihin päätöksiin. Näin varmasti onkin.

Kuitenkin raportti tuo esiin myös huolestuttavia asioita, joista ehkä merkittävin on kaupunginvaltuuston kokema todellisen vaikutusmahdollisuuden vähäisyys. Peräti 56 % valtuutetuista on sitä mieltä, että koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet uudistuvan Hämeenlinnan johtamisessa ovat huonot tai erittäin huonot. Koetaan, että valtaa on valunut liikaa kaupunginhallitukselle, johtaville virkamiehille ja suurimmille valtuustoryhmille.

Raportin perusteella esitetään käynnistettäväksi poliittisen johtamisjärjestelmän uudistus, jossa keskeisenä sisältöalueena on valtuuston strategisen roolin vahvistaminen. Tämä on varmasti tarpeen, sillä valtuusto on se elin, jonka tulisi käyttää ylintä päätösvaltaa. Kaikkien valtuustoryhmien pitäisi saada ajoissa tietoa valmisteilla olevista asioista, jotta niitä voitaisiin käsitellä ryhmissä ja tehdä muutosesityksiä ennen kuin asiat tulevat valmiina esityksinä valtuuston listalle.

Tämä vaatimus on ajankohtainen myös nyt käsiteltävänä olevan asian kohdalla. Kaupunginhallitus esittää, että se käynnistää poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen. Uusi johtamisjärjestelmä tulee olla valmis päätettäväksi syksyllä 2011. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja raportoi valmistelun etenemisestä kaupunginhallitusta. Kaikki valtuustoryhmät eivät ole kuitenkaan mukana kaupunginhallituksessa. Mielestäni poliittisen johtamisjärjestelmän uudistus on niin merkittävä asia, että kaikkien valtuustoryhmien tulisi saada tietoa prosessin etenemisestä. Siksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan olisi syytä raportoida asian etenemisestä myös valtuustoryhmien puheenjohtajia.

MUUTOSESITYS

Esitän päätösesityksen kohtaan 1 seuraavaa muutosta viimeiseen lauseeseen:
”Kaupunginhallituksen puheenjohtaja raportoi valmistelun etenemisestä kaupunginhallitusta ja valtuustoryhmien puheenjohtajia.”

Keskustapysäköinti (13.12.2010)

Kaupungin pysäköintitoiminnat siirretään palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n alaisuuteen. Tätä siirtoa varten on valmisteltu sopimus, jota me olemme tässä tänään hyväksymässä.

Sopimuksen tavoitteena on muodostaa pysäköintitoiminnoista yksi kokonaisuus, joka on mahdollisimman tehokas ja asiakaslähtöinen. Tehokkuutta vahvistetaan perustamalla kaksi uutta pysäköinti- ja aluetarkastajan virkaa. Tarkastajat tienaavat varmasti palkkansa ja kaupungin kirstuun kilahtaa pysäköintivirhemaksuja entistä tehokkaammin. Sakotettavaa tuleekin riittämään, sillä kaupungin hupenevat ilmaiset parkkipaikat houkuttavat varsinkin työmatka-autoilijoita jättämään autonsa luvattomillekin paikoille.

Sopimuksen tavoite asiakaslähtöisyydestä sen sijaan särähtää korvaan. Jos asiakkailla tarkoitetaan kaupungin asukkaita, niin keskusta-alueen kaikkien pysäköintipaikkojen muuttaminen maksullisiksi ei ole kovinkaan asiakaslähtöistä. Maksullinen pysäköinti on tavallista suurissa kaupungeissa, mutta Hämeenlinnan ei ole välttämätöntä vielä kuulua näihin metropoleihin. Suhteellisen korkeat pysäköintimaksut katujen varsilla sekä uusissa pysäköintitaloissa tuottavat huomattavia kuukausittaisia lisäkustannuksia erityisesti niille, joiden on välttämätöntä käyttää autoa työmatkoillaan. Olen sitä mieltä, että ydinkeskustan reuna-alueilla on säilytettävä myös kiekollisia ja vapaita pysäköintipaikkoja.

Olemme halunneet tehdä Hämeenlinnan keskustaa elävämmäksi ja houkutella asiakkaita ydinkeskustan liikkeisiin. Korkeat pysäköintimaksut ajavat asiakkaita kuitenkin Tiiriöön, jonka markettien parkkipaikoilla ei ole rahastuskoneita. Olisikin hyvä neuvotella ydinkeskustan ja etenkin uuden kauppakeskuksen liikkeiden kanssa, voisivatko ne hyvittää pysäköintimaksun ostoksen hinnasta. Näin maksut eivät olisi estämässä ydinkeskustan kaupallista kehittymistä.

Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy sitoutuvat yhdessä kehittämään pysäköintiä ja tekemään kiinteää yhteistyötä muun muassa pysäköintirajoitusten ja -aikojen suhteen. Toivon, että näitä rajoituksia sorvatessa otetaan huomioon etenkin ne, joiden on pakko käyttää autoa työmatkoillaan. Keskustapysäköinti ei saa olla pelkkää rahastusta.

Jäähallin lainan takaus (15.11.2010)

Hämeenlinnan Jäähallin remontti ja sen rahoitus on ikävä esimerkki siitä, miten asioita ei tulisi hoitaa. Se on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun ollaan liian hyvää pataa ja pieni piiri henkilöitä sopii asioista ilman että niistä päätetään mitään virallisesti. Tällaista ei pidä enää koskaan tapahtua.

Naisten jääkiekon MM-kisojen saaminen Hämeenlinnaan sai terveen harkinnan väistymään. Vantaan kaupunki kieltäytyi kisoista liian korkeiden kustannusten takia. Hämeenlinnassa kuitenkin rahaa tuntuu riittävän ainakin jääkiekkoon. Niinpä harjoitushallin tilat piti saada nopeasti säälliseen kuntoon, budjetin ylityksistä piittaamatta.

Jos Jäähalli Oy:n hallitus on tehnyt kirjallisen anomuksen lisäbudjetista, on aivan käsittämätöntä, että asiaa ei ole tuotu pykälänä kaupunginhallitukseen ja –valtuustoon. Ei 1,3 miljoonan euron lisälainaa voida myöntää noin vain tiskin alta, muutaman henkilön päännyökyttelyn perusteella. Samoin on aivan käsittämätöntä, että Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja on määrätty hakemaan rakennuslupa harjoitushallin ylimääräistä remonttia varten ilman, että yhtiöllä on ollut mustaa valkoisella lisärahoituksen saamisesta.

On mielestäni perusteltua, että päätöksentekoprosessi tutkitaan vielä kunnolla. Sen takia kannatan Hannu Kärpäsen muutosesitystä, joka sisältää vaatimuksen erityistilintarkastuksen järjestämisestä sekä kaupunginhallituksen valvontavastuun lisäämisestä.

Vuoden 2011 tilausbudjetti (15.11.2010)

Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2011 tilausbudjetti on kohtalaisen hyvä kompromissi haasteellisessa taloustilanteessa. Kaupungin velkamäärän nopea kasvu on kuitenkin huolestuttavaa. Palvelutuotannon rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta niiden lisäksi on nyt tukittava kaikki vuotavat hanat, joiden kautta kaupungin rahaa valuu pieninä puroina. Pienistä puroista kasvaa suuri miljoonien eurojen virta.

Tässä tilausbudjettiesityksessä on useita epämääräisiä menoja, joita ei ole mitenkään eritelty. Esimerkiksi monenlaiset edustus- ja kehittämismäärärahat jäävät vaille selvitystä.

Jo viime vuonna kiinnitin huomiota Konsernipalveluissa (sivulla 81) mainittuun menoluokkaan ”Muiden palveluiden ostot”. Summa on yli 15 miljoonaa euroa yhtenä könttänä. Miksi tätä menoluokkaa ei ole edelleenkään voitu jakaa useampaan osaan? Muiden palveluiden ostojen sisältö ei käy selvästi ilmi seuraaviltakaan sivuilta, koska toimintakulut on joka alakohdassa mainittu yhtenä kokonaisuutena.

Lautakuntien avustuksen aiheuttavat myös suurta ihmetystä. Kaikki lautakunnat ympäristö- ja rakennuslautakuntaa lukuun ottamatta jakavat avustuksia, joiden kohde ei käy ilmi budjettikirjasta. Sivulla 146 on luettelo lautakuntien avustuskohteista. Ainoastaan terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan summa 122 250 pitää yhtä budjettikirjan kanssa. Miksi summat eivät ole samoja tilausbudjetissa ja avustusten erittelysivulla? Rahoilla on varmaan ihan oikea osoite, mutta selvyyden vuoksi kaikki avustusten saajat olisi syytä luetella.

Tuuloksen kirjastosta haluan mainita sen verran, että olen iloinen ryhmien puheenjohtajien päätöksestä palauttaa asia lautakunnan käsiteltäväksi. Kannatan kirjaston säilyttämistä nykyisellä paikallaan, siellä siellä se palvelee parhaiten kuntalaisia, niin koululaisia kuin vanhuksia. Säästötoimissakin täytyy miettiä, mikä on järkevää ja mikä ei.

Lopuksi voisi sanoa, että kaupungin kaikkien yksiköiden on syytä välttää turhia kujuja ja käyttää kaupungin varoja vähintään yhtä tarkasti kuin omiansa.

Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuulta 2010 (11.10.2010)

Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuulta 2010 on kohtuullisen lohdullista luettavaa. Talous näyttää kulkevan lähes annetun tavoitteen mukaisesti. Verotuloja ja valtionosuuksia saadaan ennakoitua enemmän, mutta vastaavasti myös menot ovat kasvaneet huomattavasti yli asetetun tavoitteen. Tosin osa menoista on sellaisia, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa, ja jotka kattautuvat lisääntyneinä valtionosuuksina.

Vuosikate on ennusteen mukaan lähes 4,8 miljoonaa asetettua tavoitetta parempi. 14 miljoonan alijäämä asettaa meidät kuitenkin selkä seinää vasten. Tällaisia vuosia ei voi tulla monta lisää.

Kaupungin sijoitukset ovat tuottaneet hyvin ja säilyttäneet taantumankin läpi arvonsa, mistä kiitos taitavalle sijoitussalkun hoitajalle.

Lomautuksista ja kannustevapaista on kertymässä noin 2,9 miljoonan euron säästö. Se on ihan merkittävä summa. Tosin täytyy muistaa, että esimerkiksi väliin jääneiden neuvolatarkastusten ja pitkittyneiden leikkausjonojen hintalappua ei kukaan pysty laskemaan. Toivottavasti ei ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan korvaamattomia vahinkoja. Sen takia todella toivon, että lomautukset tulisivat jäämään tähän vuoteen – ja olisivat ohi mahdollisimman pian.

Työttömyyden kasvu on onneksi pysähtynyt ja olemme työttömyysprosenteissa lähes viime vuoden tasolla. Huolestuttavaa on kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu määräraha tulee ylittymään reilusti. Kaupungin oma kuntouttava työtoiminta täytyy saada toimimaan tehokkaammin ja työllistämistoimet alkamaan täysitehoisesti mahdollisimman pian!

Tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksesta annetut lausunnot (11.10.2010)

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että lautakuntien toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kuvaus on jäänyt vajavaiseksi. Kaupunginvaltuuston sitova tavoite lasten ja nuorten lautakunnalle oli, että palveluiden vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Tätä arviointia ei kuitenkaan ole tehty. Minkä takia ei?

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan suhteen tarkastuslautakunta on jo vuosia kiinnittänyt huomiota siirtoviivemaksuihin. On hienoa, että tähän ongelmaan on vihdoin saatu ratkaisu ja siirtoviivemaksut ovat käytännöllisesti katsoen loppuneet. Hoivan siirtäminen hoivaympäristöihin on ollut oikea ratkaisu. Tetolan vastaukset tarkastuslautakunnan selvityspyyntöihin ovat muutenkin selkeät ja asioita on viety eteenpäin.

Yhdyskuntalautakunnan antamat vastaukset ovat sen sijaan monelta kohdin huolta aiheuttavia. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota rakennuslupien käsittelyn viivästymiseen ja asiakaspalvelutason heikentymiseen. Rakennuslupien käsittelyaika on edelleen noin 7 ½ viikkoa, mikä on kovin pitkä aika. Vertailun vuoksi voisi mainita, että esimerkiksi Espoossa rakennuslupien käsittelyaika on tänä vuonna ollut keskimäärin yksi kuukausi.

Huolestuttavaa on myös se, että talouden tiukkuus on siirtänyt infran rakentamisen ja peruskunnossapidon hankkeita. Tästä seuraa investointipaineita tulevaisuuteen sekä kasvavia riskejä muun muassa voimakkaiden sade- ja tulvahuippujen varalta. Tätä rästikertymää pitäisi kiireesti ruveta purkamaan.

Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin sanoa, että monet asiat, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota, ovat korjaantuneet. Erityistä kiitosta ansaitsee palveluntuotannon osalta se, että kaikista palveluista kerätään syksyn 2010 aikana asiakaspalaute, jossa tarkastellaan myös palveluiden saavutettavuutta. Toivottavasti palautteen keruu toteutuu ja tieto tulee aikanaan myös valtuustolle asti.

Suomen autokaupan keskuksen perustaminen 6.9.2010

Suomen autokaupan jättikeskuksen perustaminen Kirstulaan tuntuu kieltämättä suuruudenhullulta suunnitelmalta. Tarvitseeko autokauppa tosiaan näin paljon neliöitä? Pitävätkö laskelmat asiakasmääristä ja työpaikoista paikkansa? Muuttavatko maahantuojaliikkeet ja paikalliset autokaupat Kirstulaan? Ilmaan jää paljon kysymyksiä, joiden vastauksesta ei kukaan voi olla varma.

On kuitenkin selvää, että Kirstulan kolmion alue kannattaa hyödyntää. Tilaa vaativa autokauppa soveltuu alueelle hyvin. Meluisan moottoritien ja rautatien läheisyys ei ole autokaupalle rasite, vaan päinvastoin etu.

Muutama asia kuitenkin on syytä huomioida. Autoliikenne Tiiriössä tulee kasvamaan merkittävästi jo rakennusaikana ja varsinkin liikkeen avautumisen jälkeen. Ovatko nykyiset moottoritien rampit riittäviä? Tuskin, sillä jo nyt Pälkäneentien ylittäminen on ruuhka-aikana hidasta ja vaarallistakin. On oletettavaa, että autokauppaa varten tarvitaan uusi liittymä tai lisäkaista ainakin pohjoisesta päin saapuvalle liikenteelle.

Aiesopimuksen on kirjattu lause ”kaupunki vastaa alueen ulkopuolisesta kunnallistekniikasta ja vastuulleen kuuluvista liikenneyhteyksistä”. On syytä tarkasti sopia, mitkä liikennejärjestelyt kuuluvat kaupungin vastuulle. Jos uusi liittymä joudutaan rakentamaan Autokaupan keskuksen asiakasvirtoja varten, on autoliikkeen syytä osallistua kustannuksiin.

Toinen huomio koskee autokaupan toimistorakennuksen arkkitehtuuria. Kahdeksankerroksisen rakennuksen halutaan ilmeisesti näkyvän kauas ja olevan maamerkki ympäristössään. Onko rakennuksen kuitenkaan pakko olla ankea jättikuutio? Arkkitehtikoulutuksen luulisi antavan eväät luovempiinkin ratkaisuihin.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin syytä todeta, että jos Suomen autokaupan keskus rakennetaan, niin on ehdottomasti parempi, että se sijaitsee Hämeenlinnassa kuin vaikkapa Riihimäellä tai Lempäälässä. Meillä ei liene varaa ylenkatsoa näin merkittävää työllistäjää, veronmaksajaa ja kauppamagneettia.

Lapsen Kehityksen Tukikeskuksen perustaminen 19.4.2010

Valtuustoaloite "lapsen Kehityksen Tukikeskuksen" perustamisesta on sinänsä hyvä. Olisi hienoa, jos lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvien ongelmien hoito löytyisi saman katon alta. Tällainen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteinen yksikkö vaatisi tosin melkoisen laajan katon.

Hämeenlinnassa edetään KASTE-hankkeen mukaisesti kohti hyvinvointineuvolamallia. Tavoitteena on kehittää neuvolatyötä siten, että perheiden tarpeisiin vastataan riittävän varhain. Hyvinvointineuvolassa kokoontuu moniammatillinen tiimi. Olisi tärkeää, että hyvinvointineuvolatoiminta saataisiin pikaisesti kattamaan koko Hämeenlinnan alue.

Lasten ja nuorten palveluissa on kuluvalla valtuustokaudelle linjattu tavoitteeksi painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön. Tämän tavoitteen perusteella onkin äärimmäisen huolestuttavaa, miten kaikkein varhaisinta tukea, äitiysneuvolatoimintaa, supistetaan dramaattisesti kuluvan vuoden aikana. Syynä ovat hoitajien työaikaa vieneet sikainfluessarokotukset sekä henkilökunnan lomautukset. Monet neuvoja ja tukea tarvitsevat äidit tulevat jäämään ilman apua. Seuraukset voivat olla vakavia.

Toivon, että kaupunginhallitus ottaisi uudelleen pöydälleen äitiysneuvolahenkilökunnan lomautukset. Äitiysneuvolatoimintaa säätelee laki ja sen tarkoituksena on turvata odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys ja turvallisuus. Emme voi rikkoa lakia ja jättää odottavia äitejä heitteille.

Raskausaikana paras ”lapsen kehityksen tukikeskus”on äitiysneuvola.

Lastensuojelusuunnitelma (8.2.2010)

Uudesta lastensuojelusuunnitelmasta voisi lyhyesti sanoa, että se on hyvä ja tulisi ottaa tosissaan. Hämeenlinnan on täyttänyt lain kirjaimen laatiessaan lastensuojelulain mukaisen lastensuojelusuunnitelman. Hyvät suunnitelmat eivät kuitenkaan paljoa auta, jos ei toimita niiden mukaan.

Tyytyväisyydellä voi todeta, että äsken hyväksymässämme lasten ja nuorten palvelusuunnitelmassa on mukana monia lastensuojelusuunnitelmassa mainittuja asioita. Näistä tärkein on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämien ja painopisteen siirtämien laaja-alaiseen yhteistyöhän riittävän tuen järjestämiseksi lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Lastensuojelusuunnitelmassa todetaan, että Hämeenlinnaan tulee jatkossa saada riittävästi matalan kynnyksen apua kouluikäisten lasten ja tietysti myös nuorten perheille. Jos lapsi tai nuori on kiireellisen avun tarpeessa, häntä ei saa jättää viikko- tai kuukausikaupalla odottamaan ja jumittumaan byrokratian rattaisiin. Apua on saatava silloin kuin sitä tarvitaan.

Lastensuojelusuunnitelman mukaan on tärkeää seuloa selkeässä riskissä olevat lapset ja kohdentaa näihin lapsiin erityistä tukea. Ongelmien havaitsemisessa ovat avainasemassa koulujen opettajat ja terveydenhoitajat. Usein opettaja tai kouluterveydenhoitaja on ensimmäinen, joka huomaa oppilaan tuen tarpeen. Suuressa ryhmässä oppilaiden ongelmat jäävät kuitenkin helposti huomaamatta.

Lasten ja nuorten huostaanottojen määrän raju lisääntyminen on karua luettavaa. Lasten kärsimykset ja yhteiskunnan kustannukset sijoitetusta lapsista ovat valtavat. Siksi nyt kannattaa todella kehitellä hyvinvointineuvola- ja vastaavia toimintamuotoja, jotka tähtäävät perheen vanhemmuuden tukemiseen jo aivan lapsen syntymästä lähtien.

Hämeenlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikka (8.2.2010)

Hämeenlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikka kaipasikin jo kipeästi päivitystä. Edellinen voimassa oleva toimintaohje on vuodelta 1988 ja maailma on muuttunut melkoisesti sen jälkeen, samoin myös riskit.

Uudessa riskienhallintaohjemassa hyvää on se, että riskienhallinta kattaa kokonaisvaltaisesti kaiken toiminnan, suunnittelusta päätöksentekoon ja johtamiseen. On hyvä, että puututaan jo ennakoivasti toimintaa ja tavoitteita uhkaaviin tekijöihin. Kaikkiin ei voida itse vaikuttaa, mutta ne on tärkeää tiedostaa ja ottaa huomioon strategisessa suunnittelussa.

Riskienhallinnan yksi tärkeä osa on taloudellisten riskien välttäminen On huolehdittava, että tunnetaan riittävän hyvin tuotettujen palveluiden kustannusrakenne ja ennakoitavissa olevat hintojen korotukset. Tässä viittaan erityisesti vanhustenhuollon tuleviin kustannuksiin. Tähän liittyy myös sopimusriskit ja mitattavissa olevien laatukriteerien puuttuminen.

Samoin minua hiukan huolettaa kaupungin melko avokätinen lainojen takauspolitiikka, varsinkin yksityisille toimijoille. On vältettävä sitä tilannetta, että kaupungin täytyy omilla tilauksillaan varmistaa takaamansa yhtiön kannattavuus ja toimintakyky. Tällöin ei synny todellista kilpailua.

Vahinkoriskeistä nostaisin vielä esiin kiinteistöjen kunnon heikentymisen. Kaupungin kiinteistöomaisuus alkaa olla melko iäkästä ja vaatii lähivuosina runsaasti peruskorjausta. On huolella priorisoitava kiinteistöjen peruskorjaukset ja mietittävä, mitkä kiinteistöt säilytetään ja mistä voidaan luopua.

Kaiken kaikkiaan pidän uutta riskienhallinnan toiminta-ohjetta erittäin hyvänä ja tarpeellisena - kunhan vain toimitaan näiden ohjeiden mukaan.

Konserniohjauksen uudistaminen (14.12.2009)

Hämeenlinnan kaupungin konserniohjausta on tarpeen uudistaa. On tärkeää luoda selkeät ja yksiselitteiset pelisäännöt kaupungin tytäryhtiöiden johtamiselle ja hallitusten kokoonpanolle.

Uudet konserniohjeet ovat hyvät, joskin turhan monisanaiset. Lyhyestä virsi kaunis, olisi pätenyt näihinkin ohjeisiin. Haluan kuitenkin nostaa esille muutaman tärkeän ohjeen, jossa nykykäytännön mukaan toimitaan väärin.

Uusien ohjeiden mukaan ”kaupunkikonserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtaja ei voi toimia toisen kaupunkikonserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenenä”.

Kuitenkin tällä hetkellä on useita henkilöitä, jotka toimivat samaan aikaan jonkun kaupungin tytäryhtiön toimitusjohtajina ja toisen tytäryhtiön hallituksen jäseninä, tai jopa puheenjohtajina. Esimerkiksi Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toimitusjohtaja on samaan aikaan myös Aulangon Kylpylä Oy:n ja Hämeen Messut Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja usean muun hallituksen varapuheenjohtaja tai jäsen.

Samoin uudet konserniohjeet sanovat, että toimitusjohtaja ei saa toimia OMAN yhtiön hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä esimerkiksi Pekka Jalavan asema on ongelmallinen. Hän toimii emoyhtiö Innopark Oy:n toimitusjohtajana ja samaan aikaa lukuisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajana ja näiden hallituksien puheenjohtajana. Hallituksen puheenjohtajan tulee seurata toimitusjohtajan tehtäviä ja rahankäyttöä sekä valvoa, että hän on tehtäviensä tasalla. Jalavako siis valvoo itseään ja omia edustuskulujaan? Ensi vuonna lienee tiedossa lukuisia uusia nimityksiä hallitusten jäsenyyksissä ja puheenjohtajuuksissa, kun konserniohjeita laitetaan täytäntöön.

Uusien konserniohjeiden mukaan hallituksen jäsenillä tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen kokoonpanon tulisi myös heijastaa eri taustoja ja näkökulmia. Tämän takia ihmettelenkin, miksi ihmeessä hallitusten jäsenyyksiä niputetaan samoille ihmisille ja samoille puolueille. Esimerkiksi kaksi henkilöä kokoomuksesta ja yksi sdp:stä muodostaa keskenään noin viidentoista eri asuntoyhtiön hallituksen. Asuuko kaikki viisaus näiden kahden puolueen ja kolmen henkilön päässä? Eikö tehtäviä voisi jakaa niin, että edustajilla todella olisi aikaa perehtyä asioihin? Tietoa ja taitoa löytyy myös pienistä puolueista.

Kaupungin etu pitäisi aina olla tärkeämpi kuin henkilökohtainen etu tai oman puolueen etu vaikutusvallan ja kokouspalkkioiden muodossa.

Vanhusten hoidosta (16.11.2009)

Valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan Hämeenlinnan vanhustenhuolto on liian laitospainotteista. Näin ollen painopistettä tulee siirtää kotihoidon ja kevyemmän hoidon suuntaan.

Kotihoito kulkee käsi kädessä omaishoitajuuden kanssa. Vanhusten kotona selviämiseen on omaishoitajuudella keskeinen rooli. Omaishoidon määrärahat pitäisi säilyttää viimevuotisella tasolla. Nyt määrärahaa ollaan vähentämässä lähes puolella miljoonalla eurolla. Kuitenkin omaishoitajuus tuo kaupungille merkittäviä säästöjä. Monet vanhukset eivät selviytyisi kotona ilman omaishoitajaa.

Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen liikuntaharrastusten ja erilaisen aktivoinnin avulla lisää vanhusten elämänlaatua, mutta tulee myös kaupungille edullisemmaksi. Itsenäistä kotona selviämistä tulisi vahvistaa kaikin keinoin.

Vaikka kotihoitoa vahvistetaan, niin laitospaikkoja tarvitaan jatkossa yhä enemmän, sillä vanhusten määrä kasvaa Hämeenlinnassa. Meillä on tällä hetkellä yhteensä 412 vanhainkotipaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä vanhainkotilaikkoja on tarkoitus vähentää 103 paikalla. Täten vanhainkotipaikkoja jäisi jäljelle 309.

Tehostetun palvelun asumispaikkoja on yhteensä 415. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on samaan aikaan tarkoitus lisätä vain 26 paikalla.

Mielestäni laitospaikkojen näin raju vähentämissuunnitelma ei ole realistista tilanteessa, jossa ikäihmisten määrä lisääntyy jyrkkenevään tahtiin. Varsinkin liitoskunnissa ikärakenteen muutos ikäihmisten suuntaan on vielä kantakaupunkia rajumpaa. Siksi Hauhon Mäntykodon lakkauttamista tulisi harkita vielä uudelleen tai ainakin hidastaa aikataulua.

Kannatan valtuutettu Hannu Kärpäsen esitystä, että Hauhon Mäntykoto lakkautetaan helmikuun 2010 sijasta tämän valtuustokauden aikana.

Kaupungin tuottavuusohjelma (16.11.2009)

Kaupungin tuottavuusohjelmassa on monia hyviä ja tärkeitä linjauksia, jotka toivottavasti auttavat meitä selviytymään mahdollisimman vähin vaurioin taantuman läpi. Olen tyytyväinen siihen, että useassa kohdassa mainitaan ennaltaehkäisevän työn tärkeys. Nyt ymmärretään, että ennaltaehkäisevä työ niin lastensuojelutyössä kuin vanhustehoidossa tuo suurimmat kustannussäästöt.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tuottavuusohjelman nimissä ollaan samaan aikaan vähentämässä henkilökuntaa myös ennaltaehkäisevästä työstä. Valtuustokauden aikana lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista vähenee eläköitymisen myötä 5 vakanssia. Niitä ei olisi varaa jättää täyttämättä.

Tuottavuusohjelmassa on aivan oikea periaate, että henkilöstön määrän vähentämisessä painotetaan hallinto-, asiantuntija ja kehittämishenkilöstön määrän vähentämistä. Käytännössä kuitenkin eniten väkeä jää eläkkeelle opetus- hoiva- ja hoitoalalta. Riittävästä henkilöstön määrästä on pidettävä huoli varsikin avohoidon puolella, etteivät puheet kotihoidon vahvistamisesta jäisi vain kauniiksi puheiksi. Ikäihmisten kotihoidon vakansseista on tämän vuoden aikana lopetettu jo viisi. Mäntykodon vakansseista viisi on tarkoitus siirtää kotihoitoa vahvistamaan. Vaikutus kotihoidon vahvuuteen on siis plus miinus nolla.

Tuottavuusohjelmassa sanotaan myös, että kaupunki toimii aktiivisena kumppanina TE- keskuksen kanssa edistäen työttömänä ja syrjäytymisvaarassa olevien kaupunkilaisten, etenkin nuorten työllistymistä. Työllistämistoimien tavoitteena on myös vähentää toimeentulotukimenoja sekä työmarkkinatuen kuntaosuuksia.

Kaupungin ensi vuoden säästösuunnitelmissa on henkilöstön lomautukset. Nyt on syytä tarkkaan harkita lomautusten vaikutukset työllistämismahdollisuuden ja työllistämistukien menettämiseen, toimeentulotukimenojen kasvuun sekä syrjäytymisvaaran lisääntymiseen. Niiden yhteenlaskettu negatiivinen summa saattaa olla suurempi kuin lomauttamisesta koituvat kustannussäästöt.

Konserniyhtiöt (5.10.2009)

Toiminnan ja talouden seurantaraportissa huomioni kiinnittyi konserniyhtiöihin ja siellä erityisesti Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:hyn, Kehittämiskeskus Oy Hämeeseen ja Sosiaalikehitys Oy:hyn. Tahtoisin vastauksen muutamaan kysymykseen.

Ensinnäkin minua kiinnostaa, miksi Hämeenlinnan Liikuntahallit OY:n raportista puuttuu rahoituksen erittely. Kaikkien muiden yhtiöiden kohdalla on eritelty yhtiön varat, luottotappiokorjaukset, lainojen määrät jne. Näitä tietoja ei löydy Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n raportista. Miksi? Eikö kirjanpito ole ajan tasalla?

Sitten henkilöstökuluista. Sosiaalikehitys Oy:n henkilöstökulujen lisäys raportointijaksolla on 53 %, vaikka henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana. Kehittämiskeskus Oy Hämeen henkilöstökulujen kasvu on peräti 82 %, vaikka henkilöstön määrä on täsmälleen sama 18. Mistä johtuu näin dramaattinen henkilöstömenojen kasvu? Mitä on saatu aikaan henkilöstömenojen lähes kaksinkertaistamisella? Kummankin yhtiön toiminta tuottaa tappiota. Mitä toimenpiteitä on suunniteltu hoitokatteen tasapainottamiseksi?

Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävänä on edistää seudun elinkeinopolitiikkaa. Tarkoituksena on myös edistää verkostoitumista ja luoda uusia yrityksiä alueelle. Yritysten määrän kasvu kuluvana vuonna on ollut kovin vaatimatonta. Raporttia lukiessa tulee tunne, että palkatut kehittäjät eivät ole kovin innovatiivisia ideoita saaneet aikaan. Toiminta tuntuu hiukan puuhastelulta, kun erikseen on mainittu vaikkapa yksi aamukahvitilaisuus yrittäjille.

Verkostoitumisesta tuli mieleeni Hämeenlinnan lukuisat vanhat ja uudet ystävyyskaupungit. Yhteistyö ystävyyskaupunkien kanssa on jäänyt liikaa vain syntymäpäivävierailujen ja edustamisen tasolle. Yhteistyö voisi hyvin olla myös taloudellista. Onko Kehittämiskeskus Oy Häme kehitellyt elinkeinopoliittista yhteistyötä ystävyyskaupunkiemme kanssa?

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että Hämeenlinnan omistamien konserniyhtiöiden hallituksiin tulisi valita mahdollisimman pätevät asiantuntijat, jotka voivat todella olla yhtiön johdon tukena. Kaupungin etu pitää olla tärkeämpi kuin poliittisen puolueen etu.

Ranta- vai kulttuurikaupunki? (7.9.2009)

Olemme tänään hyväksymässä Hämeenlinnan kaupungin strategiaa vuodelle 2015. Strategian ydinlause on visio, joka määrää suunnan tavoitteille. Se ohjaa kaupungin toimintaa ja kehittämissuuntaa useiden vuosien ajan. Koska visio on kuin tiivistelmä koko strategiasta, sen jokainen sana on tärkeä ja merkityksellinen.

Visiossa on erityisen painoarvon saanut luonto ja ympäristö. Näitä kuvaavat sanat luonnonkaunis, viihtyisä ja vesistökaupunki. Nämä kaikki ovat arvokkaita menestystekijöitä, josta toki kannattaa pitää huolta.

On kuitenkin melkoinen puute, että visiossa ei ole mainittu sanallakaan kulttuuria. Kuitenkin Hämeenlinna on juuri kulttuurin saralla kehittynyt merkittäväksi vaikuttajaksi koko Etelä-Suomessa. Uusi Verkatehdas tuo Hämeenlinnaan kulttuurin ystäviä läheltä ja kaukaa. Meillä on tarjota laadukasta musiikkia, teatteria, lastenkulttuuria, taidetta ja monipuolisia tapahtumia läpi vuoden. Hämeenlinnan sijainti keskellä eteläistä Suomea antaa lähes rajattomat mahdollisuudet kehittyä yhä merkittävämmäksi kulttuurikaupungiksi.

Vuosi 2015 on kaupunkimme oman pojan Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi. Viime viikolla saimme lukea Hämeen Sanomista, että Hämeenlinna haluaa omia Sibeliuksen juhlavuoden itselleen. Kaupunginhallitus on päättänyt, että jo ensi vuoden talousarvioon varataan 20 000 euroa juhlatapahtumien suunnittelua varten.

On siis selvää, että kehittyminen yhä merkittävämmäksi kulttuurikaupungiksi ON Hämeenlinnan visio. On omituista, että sitä ei kuitenkaan mainita Hämeenlinnan virallisessa visiossa vuodelle 2015. Visiossa mainitaan kaupungin upea luonto, jonka kuitenkin koko Suomi jo tietää. Hämeenlinnan mahtava kulttuuritarjonta on sen sijaan asia, jonka tunnetuksi tekemisen eteen kannattaa tehdä työtä.

Esitän, että Hämeenlinnan kaupungin visio vuodelle 2015 kirjoitetaan seuraavaan muotoon:

"Hämeenlinna on uudistuva ja palveleva,
kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä
kulttuurikaupunki Etelä-Suomessa".

Kaupunkilaisten "urheilullinen olohuone" Pullerille vai Hämeensaareen? (7.9.2009)

Pullerin alue palvelee monipuolisesti lasten ja nuorten liikunnallista harrastustoimintaa. Olen kuitenkin eri mieltä siitä visiosta, että Pullerin alueesta tulisi tehdä kaikkien kaupunkilaisten ”urheilullinen olohuone”, valtuutettu Kattaisen sanoja lainatakseni. Suurin osa kaupungin aikuisväestöstä ei ole koskaan käynyt Pullerilla. Eikö liikunnallisen olohuoneen tulisi sijaita kaupungin keskustassa, niin kuin olohuoneen kodissakin? Miksi lisätä autoliikennettä, kun tavoitteen pitäisi olla päinvastainen? Pullerille lähes kaikki saapuvat omalla autolla, kun taas Hämeensaareen pääsee helposti kävellen tai pyörällä.

Olen sitä mieltä, että päätös siirtää Hämeenkaaren toiminta Pullerille pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Kaikkia ikäryhmiä palvelevan liikuntahallin paikka on kaupungin keskellä. Tämä on myös uuden energiansäästöstrategian mukaista suunnittelua. Hämeenkaari voidaan peruskorjata tai rakentaa alueelle uusi liikuntahalli. Keskustassa halli toimii myös monien muiden tapahtumien tärkeänä pitopaikkana.

Pullerin alueelle voidaan tehdä kehittämissuunnitelma, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Turhaa suunnittelua on tässä taloustilanteessa syytä välttää. Kuitenkin toivon, että myös Hämeensaaren alueen suunnitelmissa pidetään edelleen mukana alueella sijaitseva liikuntahalli. Kaupungin urheilullisen olohuoneen paikka on ehdottomasti kaupungin keskellä Hämeensaaressa.

Lasten ja nuorten lautakunnan säästöt (11.5.2009)

Valtuustoryhmien yhteisenä tavoitteena on ollut, että kuluvan vaalikauden painopistealueena ovat lapset ja nuoret. Kuitenkaan tämä ei näy millään tavalla käyttösuunnitelman oikaisussa. Lasten ja nuorten lautakunnalta vaaditaan yli neljän miljoonan säästöjä. Se on paljon, sillä erityisesti koulut ovat eläneet tiukalla budjetilla jo viime lamasta lähtien.

Lanulan säästöehdotukset kattavat vajaa puolet säästövaateesta. Listalla on ihan järkeviä toimenpiteitä, mutta myös niitä, joiden vaikutukset pelottavat. Erityisesti huolestuttavia ovat säästöt koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolapalveluista sekä psykososiaalisen tuen palveluista. Näiden ennaltaehkäisevien palveluiden karsiminen lisää väistämättä raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta.

Hämeenlinnan kaupunki on komeillut valtakunnan suurimmilla luokkakoilla. Ensi lukuvuonna kaupunkiin on tulossa useita yli 30 oppilaan ryhmiä. Kaupunki on saanut valtiolta ns. POP-rahaa perusopetuksen ryhmien pienentämiseen. No, siitä ei ole tässä taloustilanteessa mitään toivoa. On kuitenkin luvattu, että tuntikehykseen ei puututa, eivätkä luokkakoot kasva.

Jos Lanulalta vaaditaan edelleen lisäsäästöjä, se tarkoittaa väistämättä sitä, että tuntikehystä joudutaan leikkaamaan ja jättiluokkia tulee entistä enemmän. Opettajat jäävät sairauslomalle ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa. Lisäkustannuksia tulee toista kautta.

Siksi esitän, että Lasten ja nuorten lautakunnalta ei vaadita enempää lisäsäästöjä. Lapset ja nuoret eivät saa olla tämänkin laman maksumiehiä!

Kyläkouluista (11.5.2009)

Suunnitelmana on, että perusopetusverkkoon tehdään neljän kaksiopettajaisen koulun lakkautus tämän valtuustokauden aikana. Lakkautukset koskevat kolmea Lammin kaupunginosan alakoulua. Saatavat säästöt ovat noin 100 000 euroa koulua kohden lukuvuodessa.

Summa ei tunnu kovin suurelta, kun ajattelee, mikä merkitys kyläkoululla on siellä opiskeleville lapsille ja koko kyläyhteisölle. Koulu on kylän keskus ja elämää antava verisuoni. Lieson koulun rehtori Jukka Erkamo toteaa, että kyläkouluissa kasvaa ”tervepäisiä” lapsia. Oppilaiden syrjäytymisprosentti on hänen mukaansa noin yksi. Nämäkin luvut kannattaisi ottaa huomioon lakkauttamispäätöksiä tehtäessä. Jos suhteutetaan pienen koulun ja suuren koulun kustannukset siihen, kuinka monta tervettä ja työkykyistä veronmaksajaa koulu kasvattaa, niin luulen, että kyläkoulut ovat erittäin kustannustehokkaita.

Yksityisen päiväkodin lainan takaus (11.5.2009)

Yksityisen päiväkodin aloittamista koskeva esitys on hyvin perusteltu. Kaupungin länsipuolella on jo pitkään kärsitty kosteusvaurioisista ja puutteellisista tiloista. Yksityisen palvelutuotannon lisääminen on myös kaupungin nykytavoitteiden mukaista. Suunnitelmat osoittavat melkoista rohkeutta ja innovatiivisuutta. Erityisen kiitoksen ansaitsee suunnitelma hyödyntää lähialueella jo olemassa olevia juhla-, liikunta ja harrastustiloja.

Päiväkodin erityispiirteenä tulee olemaan kielipainotteisuus. Se houkuttaa monia perheitä, koska hyvää kielitaitoa arvostetaan yhä enemmän. Itse ulkomailla asuneena ja puolikielisiä suomalaislapsia opettaneena rohkenen kuitenkin hiukan kritisoida kieltenopetuksen painottamista oman äidinkielen kustannuksella. Pienille lapsille on sittenkin tärkeintä oppia mahdollisimman laaja ja rikas suomen kielen sanavarasto.

No, opetussuunnitelmasta päättäminen ei kuulu valtuustolle, mutta sen sijaan lainan takauksesta päättäminen kuuluu. Jaarlin Päiväkodit hakee Hämeenlinnan kaupungilta omavelkaista takausta. Lainan kohde on hyvä ja ehdot ovat asialliset. Silti olen sitä mieltä, että yksityisen yrityksen lainan takaaminen ei voi kuulua kaupungin toimenkuvaan.

Jos Hämeenlinnan kaupunki nyt takaa Jaarlin Päiväkodit Oy:n lainan , niin meille alkaa aivan varmasti jatkossa tulla jonossa muitakin takauspyyntöjä. Yhä useammat yksityiset yritykset tulevat perustamaan vanhusten palvelutaloja ja hoitokoteja, jotka hyödyttävät samalla tavalla kaupunkia ja vähentävät oman palvelutuotannon tarvetta. Miten me voimme vetää rajaa, kenen lainan me takaamme ja kenen emme?

Mielestäni selkeä ja yksiselitteinen periaate on, että Hämeenlinnan kaupunki ei takaa nyt eikä jatkossa yksityisten yritysten lainoja.

Luottamushenkilöiden palkkiot (26.1.2009)

Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama jäädytti ensitöikseen Valkoisen talon korkeiden virkamiesten palkat. Obaman mukaan syynä on maan vakava talouskriisi.

- Taloudellisen hädän hetkellä perheet joutuvat kiristämään vyötä, joten Washingtonin on syytä tehdä samoin, sanoi Obama alaisilleen.

Mielestäni myös Hämeenlinnan olisi syytä tehdä samoin – niin luottamushenkilöiden kuin lukuisten johtajien palkoissa. Luottamushenkilöiden palkkiot eivät ole meille kenelläkään perustoimeentuloa, ne ovat vain ”särvintä leivälle”. Olemme kaikki lähteneet vapaaehtoisesti mukaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Kyseessä on luottamustehtävä, joka kieltämättä vaatii paljon työtä.

Esityslistassa on vertailtu vastaavankokoisten kaupunkien palkkiota. Mielestäni vertaileminen on tarpeetonta. Aina löytyy kuntia, jotka maksavat enemmän, mutta myös niitä, jotka maksavat vähemmän. Voisimme myös verrata Hämeenlinnaan liittyneiden kuntien aikaisempia korvauksia uuteen ehdotukseen. Esimerkiksi Kalvolassa valtuutetun kokouspalkkio oli viime vaalikaudella 55 euroa. Nyt sama luottamushenkilö tulisi saamaan 150 euroa. Palkkio nousisi siis lähes kolminkertaiseksi.

Kuntien yhdistymisessä tärkeimpänä tavoitteena olivat kustannussäästöt. Nykymenolla kustannukset uhkaavat karata käsistä. Erilaisia toimielimiä on tullut lisää ja niiden koko on kasvanut. Laajan kunnan eri puolilta lukuisiin kokouksiin saapuville maksetaan luonnollisesti myös matkakorvaukset. Uuden palkkiotaulukon mukaan yhden ainoan valtuuston istunnon luottamuspalkkiot matkakorvauksineen ovat noin 10 000 euroa. Eikö sille rahalle olisi tärkeämpääkin käyttöä?

Esitän, että luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioihin ei tehdä esitettyä huomattavaa tasokorotusta. Sen sijaan Hämeenlinnan kaupungin viime vaalikauden palkkioihin tehdään vain 10 %:n indeksikorotus.

Luokkien ryhmäkoot (15.12.2008)

Kaupungin vuoden 2009 talousarvio edellyttää toiminnan tehostamista. Tehostamisen varaa on varmasti ainakin kaupungin hallinnossa. Ei ole kuitenkaan oikein, että lapset ja nuoret joutuvat tämän tehostamisen maksumiehiksi.

On kestämätöntä, että Hämeenlinnassa perusopetuksen luokkien ryhmäkoot ovat maan viidenneksi suurimmat. Esimerkiksi Myllymäen alakoulussa jokaisella luokalla on keskimäärin 26,7 oppilasta, Koko maan keskiarvo on vajaa 20 oppilasta per luokka.

Luolajan koulun 5. luokalla ja Ojoisten koulun 4. luokalla on 35 oppilasta. Tällaisessa suurryhmässä opetussuunnitelman tavoitteet eivät pääse toteutumaan. Opettajalla ei ole aikaa neuvoa apua tarvitsevia ja niin osa porukasta putoaa kärryiltä jo alakoulussa. Syrjäytymiskierre on hyvässä alussa. Siihen meillä ei ole varaa.

Kuntaliitoksen myötä keskimääräinen luokkakoko pienenee, mutta se ei auta suurluokissa työskenteleviä oppilaita ja opettajia.

Alkavan valtuustokauden painopistealueeksi on syytä valita lapset ja nuoret. Peruskoulu koskettaa koko ikäluokkaa ja antaa perustaidot elämään. Nyt tarvitaan panostamista elämänkaaren alkupäähän. Ensimmäinen askel voisi olla se, että kaikki opetusryhmät saadaan kohtuullisen kokoisiksi Hämeenlinnassa.

Yhteystiedot

Blogin arkisto

Hyvät uutiset

Pikakysely

Valtuustopuheenvuoroja