Yhteystiedot

Teija Arvidsson
050-3452432
teija.arvidsson(at)
pp1.inet.fi


Blogin arkisto

Hyvät uutiset

26.3.2017Ahveniston maauimalasta Vuoden Liikuntapaikka 2017Lue lisää »27.2.2017Kulttuurirahastolta jättisumma koulukiusaamisen kitkemiseenLue lisää »2.12.2016"Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita" - Hyvän tekemisellä yhteys jopa sydämen sykkeeseenLue lisää »15.3.2016Ateneum kertoo Suomen taiteen tarinan - rakastetut klassikot esillä uudessa valossaLue lisää »

Pikakysely

Mikä on uuden kaupungivaltuuston tärkein tehtävä?


Valtuustopuheenvuoroja

Keskustan pysäköintistrategia (14.11.2016)

 Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta työtuntia vuosien varrella on käytetty Hämeenlinnan kaupungin pysäköinnin suunnitteluun. Siihen kulutetulla rahalla olisi tainnut jo rakentaa toriparkin… No, töitä ainakin on tehty, joten kiitos siitä. Me olemme jälleen saaneet eteemme päivitetyn version pysäköintistrategiasta. Siitä löytyy – niin kuin morsiamen asusta - jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua.

Jotain uutta edustaa asukas- ja yrityspysäköintitunnusten käyttöön ottaminen keskustan itä- ja pohjoisosassa. Kristillisdemokraatit tekivät tästä keväällä valtuustoaloitteen, jonka allekirjoittivat myös monet muut  valtuustoryhmät. On erinomainen asia, että asukas- ja yrityspysäköintitunnukset ollaan nyt ottamassa käyttöön. Ne helpottavat osaltaan keskustan pitkäaikaispysäköinnin ongelmia.

Jotain vanhaa ja myös lainattua edustaa puolestaan toriparkin tuominen jälleen päätöksentekoon. Täytyy ihailla virkamiesten sitkeyttä. Muutama vuosi sitten tässä salissa päätimme, että toria ei avata. Virkamiehet ovat kuitenkin sinnikkäästi yhä uudelleen tuoneet esiin toriparkin paremmuutta ainoana järkevänä ratkaisuna keskustan pysäköintiongelmiin. Ne samat perusteet, joilla viimeksi hylkäsimme toriparkin, eivät ole kuitenkaan muuttuneet minnekään. Maaperä on heikosti rakennettavaa, pohjavesi on lähellä, arvokkaat torin ympärillä olevat rakennukset vaativat paalutuksen, toriparkki muuttaa torin historiallista maisemaa, rakentaminen  on kallista jne. Hyvin vähän on puhuttu myös siitä, että Museovirasto hermostui tykkänään toriparkkisuunnitelmista edellisellä kerralla. Hämeenlinnan tori on vanhan Saaristen latokartanon aluella ja torin alla on todennäköisesti arkeologisesti arvokkaita vanhoja talorakennelmia. Tori olisi syytä jättää rauhaan ja luopua myös siitä harhakuvitelmasta, että toriparkki palauttaa elämän ydinkeskustaan. Jos ihmisillä on ylipäätään jotain asiaa tulla ydinkeskustaan, niin kyllä pysäköintipaikka löytyy nyt ja jatkossakin.

Lyhytaikaista asiakaspysäköintitilaa saadaan vinopysäköinnillä jopa lisää katujen varsille, kun kavennetaan ajoratoja.  Pitkäaikaispysäköintiin löytyy paikkoja Kaivoparkista vielä vuosia eteenpäin. Vapaaksiostopaikat voi hankkia myös sieltä.

Pysäköintistrategiassa on paljon hyviä elementtejä ja osa kohdista voidaankin hyväksyä järkevinä esityksinä. Viimeisestä kohdasta on kuitenkin syytä jättää pois esitys keskitetyn pysäköintilaitoksen eli toriparkin suunnittelusta.  Rajalliset suunnitteluresurssit kannattaa keskittää sellaisten kohteiden suunnitteluun, joita oikeasti tarvitaan!

Vuoden 2017 tilausbudjetti
(Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro 14.11.2016)

Hämeenlinnan vuoden 2017 budjettia on laadittu ennennäkemättömän tiukassa taloustilanteessa. Sotien jälkeisenä aikakautena ei liene vuotta, jolloin verotulot olisivat romahtaneet yhtä paljon ja tulevaisuudennäkymät olisivat olleet yhtä haastavat. Helpotusta ei ole näköpiirissä tulevaisuudessakaan, vaikka maakunta ottaa vastuulleen sote-palvelut.  Jäljelle jäävien palveluiden ja velkataakan hoitaminen sekä alijäämien kattaminen tulee entistä vaikeammaksi. Niinpä on ehdottoman tärkeää, että ensi vuoden budjetti laaditaan tasapainoon, eikä alijäämää kasvateta. Onnenkantamoisten varaan ei voi tulopuolta perustaa.

Vaikka ensi vuoden raamit olivat tiukat, niin kaupunginhallituksen budjetin laadintaprosessi sujui kuitenkin kitkattomasti. Monesta asiasta äänestettiin, mutta se kuuluu demokratiaan. Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaupunginjohtaja Timo Kenakkalalle, talousjohtaja Jussi Oksalle sekä kaikille kaupunginhallituksen jäsenille.

Kristillisdemokraateille vaikein hyväksyttävä asia alkuperäisessä budjettiesityksessä oli perusterveydenhuollon asiakasmaksut, joihin esitettiin peräti 30%:n korotusta, eli uuden lain sallima enimmäismäärä. Terveyskeskuksen käyttäjäkunta koostuu vanhuksista, työttömistä ja muista pienituloisista henkilöistä, joilla ei ole varaa käyttää yksityislääkärien palveluita.  Maksujen näin suuri korotus olisi iskenyt kohtuuttomasti kaikkein köyhimpään väestönosaan. Kaupunginhallitus päätti puolittaa korotuksen 15 %:iin, mikä sekin on paljon, mutta kuitenkin tässä taloustilanteessa jotenkin hyväksyttävissä.

Budjetti perustuu 0,25 %:n kunnallisveron korotukselle. Vaikka kukaan ei varmaan maksa veroja mielellään, niin verot kohdistuvat kuitenkin tasapuolisesti kaikkiin kaupunkilaisiin. Kaupungin tärkeä vetovoimatekijä on hyvät ja laadukkaat palvelut, jotka kustannetaan verovaroilla. Kristillisdemokraatit olisivat olleet valmiita puolen prosenttiyksikön veronkorotukseen, mikä oli kaupunginjohtajan alkuperäinen esitys.  Sitä ei kuitenkaan hyväksytty. Nyt budjettitasapaino perustuu 1,7 miljoonan henkilöstövähennyksiin, joita ei ole mahdollista saavuttaa ilman kipeitä muutoksia palveluverkkoon tai ryhmäkokoihin. Pelkällä hallintohenkilöstön vähentämisellä ei näin isoihin säästöihin päästä. Sieltä ne säästöt täytyy kuitenkin aloittaa, mukaan lukien konserniyhtiöiden hallinto.

On kuitenkin selvää, että veroja ei voi korottaa loputtomasti. On tehtävä rakenteellisia uudistuksia, tehostettava yksiköiden toimintaa, joustavoitettava henkilöstön käyttöä, onnistuttava hankinnoissa ja kilpailutuksissa. On ennen kaikkea saatava kaupunkiin uusia asukkaita,  yrityksiä ja työpaikkoja. Kaupungin elinkeinoyhtiöön kohdistuukin nyt suuret odotukset.  Sijoittumispalveluiden on toimittava hyvin ja kaupungilla tulee olla tarjota sopivia tontteja ja tiloja uusille yrityksille. Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyö yritysten kanssa on saatava toimimaan entistä paremmin, mikä osaltaan kannustaisi opiskelijoita jäämään töihin Hämeenlinnaan ja perustamaan tänne uusia yrityksiä. Ja jos haluamme nuorten aikuisten pysyvän Hämeenlinnassa, niin täällä pitää olla tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra- ja osaomistusasuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä.  VR:n lobbaamista pitää jatkaa entistä pontevammin.

Tiukan talouden keskellä täytyy muistaa, että kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Me olemme halunneet rohkaista asukkaita osallistumaan, kertomaan mielipiteensä ja vaikuttamaan.  No, nyt olemme saaneet kuulla vahvan viestin renkolaisilta Raitaharjun säilyttämisen puolesta.  Raitaharju näyttää olevan enemmän kuin vain vanhainkoti, se on kirkonkylän yhteinen yhteisöllinen olohuone, jollaisia olemme viime aikoina halunneet rakentaa muuallekin kuntakeskuksiin.  Toimintaa ei voi syytä ajaa alas ennen kuin on päätetty uudesta, miten ympärivuorokautinen hoiva jatkuu Rengossa myös tulevaisuudessa.  Pelkät esteettömät asunnot eivät korvaa Raitaharjua.

Vielä muutama sana investoinneista. Meillä on pitkä lista kouluista ja päiväkodeista, jotka on pakko korjata tai rakentaa uudelleen. Kun kyse on lasten ja henkilökunnan terveydestä, on korjaamisella kiire. On harmillista, että korjaukset etenevät niin hitaasti ja ensi vuonna rahaa käytetään lähinnä vain suunnitteluun.  On etsittävä uusia rahoitusmalleja, jotta investoinnit saataisiin liikkeelle nopeammin.  Ja on pidättäydyttävä sellaisista investoinneista, jotka eivät ole aivan pakollisia. 

Vaikka kaupungin talouden näkymät ovat melkoisen synkät, niin meidän ei kuitenkaan pidä kiinnittää katsetta ainoastaan ongelmiin. Me asumme yhdessä Suomen kauneimmassa ja viihtyisimmässä kaupungissa, jossa on luontoa, historiaa, kulttuuria ja upeita asuinalueita. Meidän tulisi olla ylpeitä kotikaupungistamme, puhua hyvää Hämeenlinnasta ja myös sillä tavalla houkutella kaupunkiin uusia asukkaita. Meidän pitäisi nähdä tämän kaupungin mahdollisuudet ja tehdä työtä ollaksemme Suomen paras kotouttaja kaikille asukkaille. Koetetaan olla ihan lähellä - ihmistä.

Näillä  evästyksillä ja muutamille korjauksilla Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä on valmis hyväksymään tilausbudjetin 2017.

Vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus
(tilinpäätösvaltuuston ryhmäpuheenvuoro 13.6.2016)


Meillä on takana hieno juhlavuosi täällä Sibeliuksen syntymäkaupungissa ja maailmanpääkaupungissa, joksi olemme itsemme julistaneet. Saimme aikaiseksi upean juhlavuoden ja Hämeenlinna soitti ja lauloi itsensä maailman tietoisuuteen. Vaikka tulevat vuodet tietävät yhä tiukkenevaa taloudenpitoa, niin kristillisdemokraattien ryhmä haluaa muistuttaa, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä. Tarvitsemme myös henkistä hyvinvointia, jota kulttuuri osaltaan tarjoaa. Toivottavasti Sibeliuksen musiikki kuin myös muu upea taidemusiikki saa soida tässä kaupungissa jatkossakin, niin omien muusikoidemme kuin vierailevien orkesterien esittämänä.   

Viime vuonna Hämeenlinna sai jo toisen kerran UNICEFIN Lapsiystävällinen kaupunki – tunnustuksen.  Myös tämä tunnustus velvoittaa meitä toimimaan asemamme arvoisesti. On tehtävä päätöksiä, jotka ovat lapsiystävällisiä ja oikeasti lapset huomioon ottavia.

Viime vuoden positiivisiin asioihin kuuluu tietysti myös se, että tilinkausi päätyi reilut 4 miljoonaa euroa plussalle, vaikka budjetissa olimme varautuneet yli 2,5 miljoonan alijäämään. Siitä kiitos kaikille kaupungin taloudesta vastuuta kantaneille – ja toki myös valtiovallalle. Viime vuoden positiivinen tulos on kuitenkin vain hetken hengähdys. Kuluva vuosi lisää vaikeuskerrointa huomattavasti.

Viime vuosi sisälsi myös monia huolestuttavia asioita. Eräs huolestuttavimmista on se, että kaupungin väkiluvun kasvu on lähes tyrehtynyt. Viime vuoden kasvu oli vain 35 henkeä ja sekin maahanmuuton ansiosta. On syytä vakavasti pohtia, mikä on vikana. Miksi ihmeessä meille ei muuta uusia asukkaita, vaikka kaikki edellytykset pitäisi olla olemassa? On mahtava luonto, upeita asuinalueita, kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja kohtuullisesti toimivat liikenneyhteydetkin.
Eikö Hämeenlinnaa tunneta tarpeeksi, vai tunnetaanko liian hyvin? Meidän pitää mahdollisimman nopealla aikataululla laittaa koulut kuntoon, huolehtia siitä että täällä löytyy kohtuuhintaisia asuntoja lapsiperheille ja tehdä parhaamme, että uusia työpaikkoja syntyy Hämeenlinnaan. Sen jälkeen voimme odottaa väkiluvun kasvua.

Tilikirjan alkupuolella on pitkä lista riskeistä ja epävarmuustekijöistä, jotka uhkaavat kaupungin tulevaisuutta. Kiitos selkeästä ja tarpeellisesta listauksesta. Suurimmat riskit liittyvät uusien investointien myötä kasvaviin käyttötalouden menoihin ja paisuvan lainamäärän suuriin korkomenoihin, etenkin jos korot alkavat nousta. On siis syytä keskittyä vain pakollisiin investointeihin, joihin äsken mainitut koulut ja päiväkodit kuuluvat. Ennen kaikkea täytyy huolehtia siitä, että samoja kohteita ei tarvitse rakentaa tai korjata moneen kertaan. Rakennusvalvonnasta ja kiinteistöjen ylläpidosta täytyy huolehtia paremmin kuin tähän asti.   

Lasten ja nuorten palveluissa tehtiin viime vuonna paljon positiivista kehitystyötä. Viime vuoden keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin palvelurakenteen painopisteen siirtäminen varhaisiin palveluihin. Vaikka lastensuojelun kustannusten kasvun hillinnässä ei vielä täysin onnistuttu, niin kristillisdemokraatit haluavat painottaa ennaltaehkäisevien toimien ja varhaisen tuen tärkeyttä. Tiukkenevassa taloudessa on kiusauksena säästää niistä kuluista, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Ajoissa annettu apu on kuitenkin aina kannattavampaa kuin raskaat, korjaavat toimenpiteet. Tämä sääntö pätee niin perheiden hyvinvoinnissa kuin rakennusten kunnosta huolehdittaessa.  

Ikäihmisten palveluissa budjettiylityksiä on aiheuttanut ympärivuorokautisen hoivan tarpeen ennakoitua suurempi kasvu. Kristillisdemokraattien ryhmä ei moiti paikkamäärän kasvua, sillä jokainen vanhus, joka täyttää ympärivuorokautisen hoivan tiukat kriteerit, varmasti tarvitsee hoivapaikan. On kuitenkin syytä pitää huolta siitä, että omien laitosten paikat täytetään ensin ja vasta sitten ostetaan hoivapaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Ympärivuorokautisen hoivan asiakastyytyväisyyskyselyt antavat ilahduttavan hyviä arvosanoja, mutta niihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Kaikki eivät uskalla antaa kritiikkiä pelätessään hoidon mahdollisesti huonontuvan.  On kuitenkin erinomainen asia, että hoidon laatua seurataan ja bonus-sanktiojärjestelmä toimii ilmeisen hyvin. 

Paljon olisi vielä kommentoitavaa, mutta tällä kertaa tämä saa riittää. Viime vuodesta selvittiin suhteellisen kuivin jaloin ja hyvä niin. Kiitos kaupunginjohtajille, talousjohtajalle, virkamiehille ja kaikille luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä.

Näillä sanoilla Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Sosiaaliasiamiehen selvitys (9.5.2016)

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2015  on hyvä ikkuna siihen todellisuuteen, jossa osa kaupunkimme asukkaista elää tänäkin päivänä. Me tässä salissa istuvat olemme enemmän tai vähemmän hyväosaisia, eikä kontaktipintaa tässä selvityksessä esiintyvien ihmisten elämään ei juurikaan ole. Siksi on arvokasta, että Satu Loippo nostaa esiin niitä arjen elämän kipupisteitä, joista me päättäjät olemme liian usein tietämättömiä.

Meillä on asukkaita, jotka ihan oikeasti joutuvat miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä tai onko rahaa mennä lääkäriin. Sosiaaliasiamiehen selvityksestä käy ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa kustannukset keskittyvät usein pienelle osalle väestöstä. Paljon palveluja tarvitsevilla on tyypillisesti paljon sairauksia, korkea ikä sekä heikko sosiaalinen asema. Hallituksen säästöpäätökset ovat entisestään kiristäneet monien pienituloisten ihmisten taloutta mm. lääkekuluja kasvattamalla

On syytä huolehtia, ettei kaupunki omilla toimillaan tarpeettomasti lisää näiden ihmisten ahdinkoa. Näin tapahtuu esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksujen siirtyessä perintään, kun asiakkaalla ei ole kykyä eikä voimia neuvotella maksujärjestelyistä. Asiakasmaksujen ei pitäisi ohjata ihmisiä toimeentulotukiluukulle

Talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksa valotti jo ensi vuoden budjettia ja kertoi, että valtionosuudet saattavat pienentyä noin 10 miljoonaa euroa. Se tietää tiukkaa taloudenpitoa ja yhä uusien säästöjen etsimistä.

Ensi vuoden budjettia rakennettaessa on syytä erityisesti huomioida kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kaupunkilaiset, erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja monisairaat. Saattaisi olla paikallaan, että kaupunki tekisi ”köyhyysvaikutuksen arvionnin” ennen kuin päätetään esimerkiksi asiakasmaksujen korotuksista.

Sosiaaliasiamies ottaa raportissaan kantaa tärkeisiin asioihin ja esittää pitkän listan kehittämisehdotuksia. Hämeenlinnassa kannattaa suhteutua vakavasti erityisesti vammaispalveluihin liittyviin huomioihin.

Kiitos sosiaaliasiamies Satu Loipolle  arvokkaasta informaatiosta. Toivottavasti selvitys ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan. 

 

Tilannekatsaus työllisyyttä edistäviin palveluihin (9.5.2016)

On hälyttävää, että Hämeenlinnassa työttömyys on kasvanut nopeasti. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys. Kaupunki maksoi viime vuonna lähes 5 miljoonaa euroa työmarkkinatukea kotona oleville työikäisille ihmisille. Niin ei  pitäisi olla.

Kiitos Sirpa Ylikerälälle erittäin hyvästä tilannekatsauksesta työllisyyttä edistäviin palveluihin. On tärkeää, että meillä on erilaisia työllistymistä edistäviä ja työttömiä aktivoivia palveluita. Niitä tarvitaan, sillä lyhytkin työttömyys syrjäyttää nopeasti.

Kuitenkaan palkkatuella tai kuntouttavalla työtoiminnalla ei ratkaista suurinta tarvetta, eli tarvetta ihmisille ihan oikeista töitä. Siihen tarvitaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja Hämeenlinnaan sijoittuvia uusia yrityksiä. Työttömyys on tuhoisaa yksilöille ja perheille aiheuttaen monia lieveilmiöitä. Työttömyys on tuhoisaa myös kaupungin taloudelle, kuten äskettäin kuulimme talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksalta.

Uusien yrityksien ja työpaikkojen ja sitä myötä myös uusien asukkaiden saaminen Hämeenlinnaan on yhteinen haasteemme, jonka eteen pitää tehdä nyt tosissaan töitä.

 

Vuoden 2016 tilausbudjetti 
(Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro 9.11.2015)


Vaikka kaupungin taloustilanne on vaikea ja tulevan vuoden budjetti tiukka, niin talousarvion valmistelu sujui kuitenkin yllättävän kitkattomasti. Tästä kiitos kuuluu ennen kaikkea talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksalle, joka laati luottamushenkilöille selkeät laskelmat siitä, missä mennään ja mihin pitäisi päästä. Kiitos hyvästä valmistelutyöstä myös kaupunginjohtajille, muille virkamiehille, lautakunnille sekä kaupunginhallitukselle.

Budjettivuoteen 2016 lähdetään melkoisen haastavassa tilanteessa.  Työttömien määrä kasvaa  ja verotuloennusteet  ovat vaatimattomia.  Uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen Hämeenlinnaan onkin nyt äärimmäisen tärkeää.  Samaan aikaan väestö ikääntyy ja palveluiden tarve lisääntyy. Rakennukset  vaativat kunnossapitoa ja pahoinvoivat perheet apua arjen ahdinkoon.   Talousarvion kunnianhimoisena tavoitteena on kuitenkin taittaa käyttömenojen kasvu kokonaan.  Jos siinä onnistumme, niin olemme tehneet jotain sellaista, mihin Hämeenlinnassa ei ole ennen ylletty.  On kuitenkin syytä huolella seurata, etteivät harkitsemattomat säästöt lisää myöhempiä kustannuksia. 

Talouskuriin meitä pakottaa Hämeenlinnan paisuva velkamäärä.  Budjettivuoden lopussa velkaa on jo 227 miljoonaa euroa, mikä tekee yli 3300  jokaista asukasta kohti. Eikä velkaantumisvauhti lähivuosina ole ainakaan hidastumassa, sillä pakolliset kouluinvestoinnit lisäävät velkataakkaa kymmenillä miljoonilla euroilla. Investointeihin lainaa on pakko ottaa, mutta käyttötalous on saatava tasapainoon.

Budjettivuoden tärkeimmässä roolissa on Lasten ja nuorten lautakunta. Sen alaiseen toimintaan kohdistuu suurimmat panostukset, mutta sieltä ollaan hakemassa myös suurimpia säästöjä.  Positiivisiin panostuksiin kuuluvat tietysti rakennusinvestoinnit, mutta myös resurssilisäys lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä ennaltaehkäisevän perhetyön jatkaminen.  Toivottavasti lastensuojelutapausten käyrä saadaan pysyvästi lasku-uralle.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus 20-tuntiseksi silloin kuin toinen tai molemmat vanhemmista on kotona, ei ole pelkästään negatiivinen asia, sillä lähtökohtaisesti koti on pienen lapsen paras paikka. Laadukasta varhaiskasvatusta voi antaa myös oma vanhempi.  On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että lapsella säilyy oikeus kokopäiväiseen hoitoon silloin, kun se sosiaalisin perustein on lapsen etu.  

Budjettiesitykseen sisältyy kotihoidontuen kuntalisän poistaminen.  Tätä lisää on maksettu 151 euroa kuukaudessa vähävaraisille perheille yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta silloin, kun perheen kaikki lapset hoidetaan kotona.  Kristillisdemokraatit  vastustavat kotihoidontuen kuntalisän poistamista, sillä kuntalisä on merkittävä tuki pienituloisille perheille.  Tuen poistaminen hyvin todennäköisesti lisää vastaavasti toimeentulotukimenoja.  Ja jos edes osa kotona hoidetuista lapsista siirtyy kunnallisen päivähoidon asiakkaiksi, niin kustannussäästö valuu moninkertaisiin päivähoitomaksuihin. KD esittääkin kotihoidontuen kuntalisän säilyttämistä. 

Opetuspalveluissa kristillisdemokraatteja huolettaa perusopetuksen ryhmäkokojen kasvaminen ryhmien jakamiseen tarkoitetun erillisrahoituksen poistuessa.  Olisi järkevää, ettei Hämeenlinnassa enää palattaisi yli 30 oppilaan jättiluokkiin, vaikka kohdennettua rahaa ryhmien jakamiseen ei jatkossa enää opetusministeriöltä saadakaan.  Myös päivähoidossa on ryhmien kasvattamista harkittava tarkkaan.

Elämänlaatupalveluiden kohdalla KD-ryhmä haluaa painottaa, että ne on suunnattu kaikille kaupunkilaisille.   Niinpä suurta yleisöä palvelevat toimenpiteet, kuten uimahallin peruskorjaus, latuverkoston kunnossapito ja kirjastopalveluista huolehtimien, on syytä olla elämänlaatulautakunnan prioriteettilistan kärjessä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on suurien haasteiden keskellä koettaessaan turvata  asukkaiden palvelut lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisähaastetta tuo myös kasvava maahanmuuttajien määrä. Sairaanhoitopiirin alijäämän kattaminen kiristää lautakunnan budjettia, mutta toisaalta se kannustaa  terveyspalveluita koko ajan kehittämään toimintaansa. On hyvä, että potilastietojärjestelmien erilliset tietokannat yhdistetään. On järkevää, että palveluita kohdennetaan niihin toimintoihin, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Viikonloppuna syntyneen sote-ratkaisun vaikutuksia Hämeenlinnaan ei vielä tiedetä, mutta tässä vaiheessa meidän ei varmaankaan kannata itse alkaa omaa palveluverkkoamme harventamaan.  

Kaupungin asukkaiden ikääntyminen luo paineita vastata aikaisempaa monipuolisempiin palveluntarpeisiin.  Jatkossa huomiota tulee kiinnittää ikäihmisten luoviin ja yhteisöllisiin asumisratkaisuihin, jotka mahdollistavat kotona  asumisen mahdollisimman pitkään. Omaishoito on tärkeällä sijalla, samoin ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta, jolla tuetaan kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista. On hyvä, että pyritään entistä enemmän panostamaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan rajalla olevien asiakasryhmien kuntoutukseen. Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen suhteellinen aleneminen kohti vanhuspalvelulain tavoitetta on mahdollista ainoastaan jos kotihoito toimii hyvin ja vanhukset saavat riittävästi apua kotiinsa. Paikkojen absoluuttinen väheneminen ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää väistämättä painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Niinpä tavoite ympärivuorokautisen hoivan paikkojen supistumisesta 660:een on syytä poistaa budjettikirjasta.

Yhdyskuntalautakunnan toiminta-alueella huolta herättää infran rapautuminen ja verkostojen vanheneminen.  Kunnossapidon yleisen laatutason laskua ei voi hyväksyä eikä se ole tavoitteiden mukaista. Myös yhdyskuntalautakunnassa toimintaa täytyy tehostaa ja samalla rahalla saada enemmän kuin ennen.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtäviin kuuluu rakennusvalvonta. Ikävät uutiset Ojoisten lastentalon lattiamaton asennusvirheestä laittavat kuitenkin kysymään, miten rakennusvalvontamme toimii. Rakennusvalvonnalla on tulevina vuosina äärettömän tärkeä tehtävä valvoa kaupungin lukuisten rakennustyömaiden rakentamisen laatua, niin että kymmenien miljoonien eurojen investoinnit eivät valu hukkaan, vaan rakennus- ja peruskorjaustyöt  tulee tehtyä kunnolla ja säädösten mukaisesti. Uusiin kosteusvaurioihin tuliterissä rakennuksissa meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Ei myöskään rakennusten pilaamiseen huonolla hoidolla.  

Kaupungin vuoden 2016 budjetti sisältää paljon toiveita ja paljon riskejä. Ei ole tietoa, mihin suuntaan maailmantalouden pyörät pyörivät ja miten Suomen talous nyt kehittyy. Meidän täällä Hämeenlinnassa on kuitenkin yritettävä itse tehdä viisaita ja kauaskantoisesti oikeita päätöksiä.  Se sujuu ainoastaan hyvällä yhteistyöllä ja parhaan saatavissa olevan  tiedon hyödyntämisellä.   

Näillä sanoilla ja muutamilla muutoksilla kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää tilausbudjetin 2015 hyväksymistä. 

Vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus
(tilinpäätösvaltuuston ryhmäpuheenvuoro 15.6.2015)

 

Olemme saaneet kuulla monta erinomaista puheenvuoroa, joissa viime vuoden tilinpäätöksen plussat ja miinukset on käyty hyvin läpi. Niinpä haluan nostaa esiin vain muutamia keskeisiä asioita.

Kristillisdemokraatit ovat erittäin huolissaan Hämeenlinnan velkaantumiskehityksestä. Kaupungin velkamäärä ylsi viime vuoden lopussa 200 miljoonaan, mikä tekee lähes 3000 euroa asukasta kohti. Lisäksi kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden velat lähes tuplaavat kokonaisvelkamäärän. Velkataakka tulee lähivuosina vielä rajusti kasvamaan pakollisten kiinteistöinvestointien takia. Jotta velka ei kasvaisi taivaisiin, on pyrittävä rakentamaan maltillisesti, etsittävä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja pidettävä huolta käyttötalouden tasapainosta. Syömävelkaan meillä ei ole varaa.  

Hämeen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen ja onnistuneiden tonttikauppojen ansioista viime vuoden tilinpäätöksen luvut näyttävät liiankin hyviltä. Toki on erinomainen asia, että saimme vanhat alijäämät kuitattua. Pelkoa ajautumisesta kriisikunnaksi ei nyt ainakaan hetkeen ole. Tämä ei saa kuitenkaan tuudittaa meitä luottamaan, että talouden haasteet ratkeaisivat jatkossakin tällaisilla hyvän haltijattaren sauvanheilautuksilla.

Hämeenlinnan monipuolinen elinkeinorakenne hillitsi työttömyyden kasvua ja verotuloja kertyi hieman ennakoitua enemmän. Kuitenkin KD:n valtuustoryhmä kantaa huolta yli 4000 työttömästä, joita meillä oli viime vuoden lopussa. Erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta nuorisotakuu toteutuisi ja nuoret löytäisivät itselleen työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikan.

Lasten ja nuorten lautakunnan tavoitteena on ollut lasten ja nuorten hyvän päivän edellytysten parantaminen. Tämä tavoite jäi ainakin osittain saavuttamatta, sillä hyvän päivän perusedellytys on työskentely terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Tällaisia tiloja ei kuitenkaan Hämeenlinnasta juuri löydy, sillä korjausta odottavien kiinteistöjen listalla on valtaosa kouluista ja päiväkodeista. Korjaamisessa ei päästy alkuun muuta kuin Tuomelan koulun kohdalla.

Sairaissa rakennuksissa työskenteleminen on terveyden aikapommi sekä lapsille että koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle. Siksi meidän on pakko kiirehtiä näiden rakennusten korjaamista, taloustilanteesta huolimatta. Ei liene sattumaa, että viime vuonna kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot kasvoivat ja työkyvyttömyyden poissaolokustannukset nousivat noin miljoonalla eurolla. Ellei rakennuksia korjata pikaisella aikataululla, niin otamme ison riskin joutua menetetyn terveyden maksumiehiksi. Niillä korvaussummilla ei ole ylärajaa.

Lasten ja nuorten lautakunnan alueelle liittyy myös toinen viime vuoden suuri huolenaihe. Lastensuojelumenojen ylittyminen lähes neljällä miljoonalla ja huostaanottojen raju kasvu kertoo perheiden pahoinvoinnista, joka huutaa apua. Oli ehdottoman hyvä, että kasvua tukevissa palveluissa tehtiin päätös ennaltaehkäisevän perhetyön sekä lastensuojelun resurssien lisäämisestä. Toivottavasti työ kantaa hedelmää tänä vuonna.

Toki Hämeenlinnan viime vuoden tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyy myös paljon positiivisia asioita. Ikäihmisten palvelualueella onnistuttiin täyttämään vanhuspalvelulain vaatimukset. Omaishoidontukea pystyttiin maksamaan kaikille kriteerit täyttäville. Terveydenhuoltomenot pysyivät budjetissa ja toimintaa kehitettiin. Liikuntamahdollisuudet monipuolistuivat maauimalan ja Elenia-areenan avautuessa ja kulttuuritarjonta oli huikeaa.

Hämeenlinnan visio kauniista ja kodikkaasta kulttuurikaupungista on toteutunut hyvin. On kuitenkin syytä seurata, että myös hyvä arki asuu edelleen täällä Hämeenlinnassa. Sitä hyvää arkea palveluineen kaupunkilaiset eniten arvostavat.

Näillä ajatuksilla kristillisdemokraattien valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Vuoden 2015 tilausbudjetti 
(Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro 10.11.2014)


Kaupungin taloustilanne on valtionosuusleikkauksista ja lukuisista uusista velvoitteista johtuen ennennäkemättömän tiukka.  Tulot vähenevät pysyvästi samaan aikaan, kun menot jatkavat kasvuaan, vaikka kuinka yrittäisimme niitä hillitä. Äsken päätetty 0,25 %:n veronkorotus ei paljoa tilannetta paranna.  Lupauksistaan huolimatta valtio vain lisää kuntien kustannuksia.   Suorastaan epäreilulta tuntuvat uudet valtionosuuslaskelmat, joissa Hämeenlinna kuuluu kuntien suurimpiin häviäjiin. Etunojassa uudistuksia tehnyttä Hämeenlinnaa ei ole kehittämisestään palkittu.  Näillä eväillä on kuitenkin yritettävä selviytyä ja toivoa sitä kuuluisaa ruokkimisihmettä, jossa viidestä leivästä ja kahdesta kalasta riitti tuhansille.

No, ihmeen varaan ei kaupungin budjettia voi kuitenkaan perustaa, eikä velaksi eläminen vetele pitemmän päälle. Jotta talous saataisiin pitkällä aikavälillä tasapainoon, on kaikki keinot otettava käyttöön.  Niinpä on välttämätöntä, että kaupunginhallitus perustaa kriisiryhmän ja aloittaa työn  vuosien 2015 ja 2016 budjetin tasapainottamiseksi. Budjettikirjaan sisältyy pitkä lista toimenpiteitä, jotka on syytä ottaa työn alle.  Näihin kuuluvat muun muassa Linnaninfra-liikeleitoksen tulevaisuuden selvittämien sekä tilaaja-tuottajamallin arvionti. Palveluiden leikkauksia ja karsintaa ei myöskään voine välttää, mutta kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että etenkin palveluverkon leikkausten on perustuttava tarkkoihin laskelmiin ja vaikuttavuusarvionteihin, jossa otetaan huomioon niin aluevaikuttavuus kuin muille sektoreille siirtyvät  kustannukset.  Mahdollista on sekin, että kustannukset tosiasiassa jopa nousevat.

Hämeenlinnan kaupunki on saanut kiitosta hyvin hoidetusta henkilöstöpolitiikastaan.  Henkilöstön tuloksellisuusohjelma asettaa kuitenkin suuria haasteita hyvälle henkilöstöpolitiikalle. Vaikka henkilöstö on kaupungin suurin kustannuserä, se on myös suurin voimavara.  Tiukassakin taloustilanteessa henkilöstön jaksamisesta kannattaa pitää huolta, etenkin hoitoalalla.  Ylikuormittunut henkilöstö sairastaa enemmän ja jää helpommin työkyvyttömyyseläkkelle.

Ennaltaehkäisevä toiminta on niitä harvoja ei-lakisääteisiä tehtäviä, josta tiukassa taloustilanteessa on suuri houkutus säästää. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä haluaa kuitenkin korostaa, että ennalta ehkäisevä toiminta on pitkällä aikavälillä parasta säästöä. Tämä koskee niin lastensuojelua, terveydenhoitoa kuin rakennuksista huolehtimista.

Hämeenlinnan murheenkryyninä ovat tänä vuonna olleet dramaattisesti kasvaneet lastensuojelumenot. Syitä voi vain arvailla, mutta varmasti yleinen epävarmuus, työttömyys ja talousvaikeudet ovat lisänneet perheiden pahoinvointia, päihteidenkäyttöä ja mielenterveysongelmia. Nämä kaikki heijastuvat välittömästi  lapsiin, jotka joutuvat kärsimään vanhempiensa elämänhallinnan menettämisestä.  On tärkeää, että kaupunki tekee parhaansa työllisyyden hoidossa, sillä työttömyys on usein alkuna muille perheongelmille. Erittäin kannatettavaa on myös lasten ja nuorten lautakunnan esittämä lisäpanostus kotiin tuotaviin palveluihin ja perheiden varhaiseen apuun, ennen kuin vaikeudet kasvavat liian suuriksi.

Elämänlaatulautakunnan taloutta kiristävät viime vuosien uudet suuret investoinnit, jotka lisäävät pääomavuokria ja käyttömenoja. Niinpä jatkossa on yhä tärkeämpää, että investoinneissa otetaan huomioon niiden vaikutus käyttömenoihin. Elämänlaatulautakunnan alaiset kustannuksiltaan pienet, mutta suurta yleisöä palvelevat toiminnat tulisi tiukassakin taloustilanteessa pyrkiä säilyttämään.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan taloutta kiristää sairaanhoitopiirin alijäämä, joka on pakko kattaa. Niinpä perusterveydenhuollon on yritettävä tulla toimeen nollakasvulla.  Perusterveydenhuollossa on tehty hyvää kehittämistyötä, joka toivottavasti edelleen jatkuu, vaikka terveyskeskusliikelaitoksesta nyt luovutaankin.   Lautakunnan yleisenä päämääränä on palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Toivottavasti tästä ei rahapulassa jouduta tinkimään.

Yhtenä säästötoimena on esitetty kantakaupungin terveydenhuollon keskittämistä kahteen pisteeseen. Ahveniston ja Viipurintien yksiköiden toimintaa kannattaa toki kehittää ja vahvistaa. Pienten tehokkaiden ja hyvin toimivien terveysasemien lopettamista kannattaa kuitenkin harkita toisenkin kerran.  Mitä nopeammin potilas saa avun, sitä vähemmän kustannuksia hänestä aiheutuu terveydenhuollolle ja työnantajalle.

Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki nyt tehdyt ratkaisut ovat yhteensopivia tulevan sote-lain vaatimusten kanssa. Turhia edestakaisia muutoksia ei kannata tehdä.

Ikäihmisten lautakunnan toimintaa ohjaa 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki, joka korostaa ikääntyneiden osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Kotona asumisen tukeminen on niin vanhuspalvelulain tavoite kuin monen vanhuksen oma toive.  Hämeenlinnan vanhuspalveluissa onkin tehty hyvää työtä tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Kuitenkin erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Sitäkin täytyy saada silloin kun on sen aika - ennen kuin on liian myöhäistä.

Yhdyskuntalautakunnan toiminta-alueella suurinta huolta herättää infran rapautuminen ja verkostojen vanheneminen. Linnaninfra-liikelaitokselta tilataan rahapulassa yhä vähemmän palveluita.  Kuitenkin kustannustehokasta olisi kilpailuttaa toiminnat ja tilata samalla rahalla mahdollisimman paljon palveluita, sillä tällä sektorilla palveluntarjoajia riittää. Linnaninfran tulevaisuus kannattaakin ottaa ensi kädessä remonttiryhmän pöydälle.

Sitten vielä muutama sana investoinneista.  Korjausta vaativien koulujen ja päiväkotien lista on pitkä kuin nälkävuosi.  Lista kasvaa koko ajan ja korjausvelka on vähintään 60 miljoonaa euroa.  Kaupungin velanotolle ei siis näytä loppua  tulevan.  Koulut ja päiväkodit on kuitenkin korjattava, sillä lasten ja nuorten terveyttä ei ole varaa riskeerata.  Valitettavasti rakentaminen jaksottuu monelle vuodelle ja sinä aikana tarvitaan kalliita väistötiloja.  Tarkeintä on kuitenkin, että tilat saadaan kuntoon ja sen jälkeen myös pidetään kunnossa.  Nykyisenlaisessa rakennusten loppuun käyttämisessä jopa alle 20 vuodessa ei ole mitään mieltä. 

Kaupungin vuoden 2015 budjetti sisältää paljon toiveita ja paljon riskejä. Ei ole tietoa, mihin suuntaan maailmantalouden pyörät pyörivät ja mitä päätöksiä ensi vuonna aloittava Suomen uusi hallitus tekee. Meidän täällä Hämeenlinnassa on kuitenkin yritettävä itse tehdä viisaita ja kauaskantoisesti oikeita päätöksiä.  Se sujuu ainoastaan hyvällä yhteistyöllä virkamiesten ja poliitikkojen kesken ja kaiken mahdollisen tiedon hyödyntämisellä. 

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa kiittää kaikkia tilausbudjetin valmisteluun osallistuneita hyvästä ja rakentavasta prosessista. Esitämme tilausbudjetin 2015 hyväksymistä. 

 

Vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus
(Tlinpäätösvaltuuston ryhmäpuheenvuoro 9.6.2014)

Vaikka Hämeenlinnan kaupungin viime vuoden tilinpäätös osoittaa 7,5 miljoonan euron ylijäämää, ei meillä ole mitään aihetta riemunkiljahduksiin.  Positiivisen tuloksen saivat aikaan kertaluontoiset erät, jotka eivät auta meitä enää tänä vuonna. Ylijäämäinen tilinpäätös ja sen näkyvä uutisointi saattoi antaa kaupunkilaisille epärealistisen kuvan kaupungin todellisesta taloustilanteesta, joka on huolestuttava. Tulot eivät riitä menojen kattamiseen, vaan velkaannumme hurjaa vauhtia.  Tällä menolla kolkuttelemme kriisikunnan rajaa parin kolmen vuoden sisällä.

Hämeenlinna sai nauttia vielä viime vuonna suhteellisen hyvästä verokertymästä, sillä monipuolinen elinkeinorakenne hillitsi työttömyyden kasvua.  Onkin tärkeää, että myös jatkossa Hämeenlinnaan syntyy erilaisia, eri alojen yrityksiä.  Näin suhdannevaihtelut  eivät heilauta niin helposti kaupunkilaivaa.

Viime vuoden valtionosuuskertymä oli 2,5 euroa miljoonaa ennakoitua suurempi. Tiedämme kuitenkin, että Hämeenlinnan valtionosuudet tulevat jatkossa supistumaan useilla miljoonilla euroilla.  Samaan aikaan rahapulassa painiva valtiovalta sälyttää kunnille yhä uusia tehtäviä ja velvoitteita. Tämä tulee tiukentamaan Hämeenlinnan taloutta entisestään.

Viime vuoden tilinpäätöksessä ongelmana eivät kuitenkaan olleet tulot, vaan menot.  Vaikka menokasvua on saatu kiitettävästi hillittyä menneisiin vuosiin verrattuna, niin 3,6 %:n menokasvu on edelleen liian suuri. Menot kasvavat nopeammin kuin tulot ja se on kestämätön yhtälö.  Meidän on jatkossa pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja sopeutettava käyttömenot tuloihin. Leivästä ja sirkushuveista on turvattava  kaupunkilaisille ainakin se leipä.

Suurin murheenkryyni Hämeenlinnassa on valtava korjausvelka, josta emme pääse yli emmekä ympäri. Korjausvelkaa on niin rakennuksissa kuin infrassa.  Koulujen ja päiväkotien korjausurakka on vasta alussa ja se tietää kymmenien miljoonien eurojen investointipainetta tuleville vuosille.  Myös huoltoon ja kunnossapitoon on jatkossa varattava entistä enemmän rahaa, jotta kalliit investoinnit eivät menisi hukkaan.  Meillä on paljon arvonsa menettäneitä rakennuksia, joiden liian korkea tasearvo turhaan komistaa tätäkin tilinpäätöstä.  Omaisuuden tasearvot tulee pitää ajan tasalla, kuten tilintarkastaja Ainasoja huomauttaa muistiossaan.

Toki Hämeenlinnan viime vuoden tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyy myös paljon positiivisia asioita. On hienoa, että Unicef myönsi Hämeenlinnalle lapsiystävällisen kaupungin arvonimen. Se jos mikä velvoittaa meitä panostamaan lasten ja nuorten palveluihin ja laittamaan koulut kuntoon.  Ojoisten lastentalo, perusterveydenhuollon kanavamalli, vanhuspalveluiden kehittäminen, seudullisen yhteistyön käynnistyminen, monipuolinen kulttuuritarjonta, ympäristön kaunistaminen ja monet muut asiat ovat tehneet Hämeenlinnasta entistä paremman paikan asua ja elää.

Hämeenlinna on saanut kiitosta myös henkilöstöpolitiikastaan. Työhyvinvointi on kaikkien muutostenkin keskellä parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet yli 11 %.  Se on hieno saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Hyvästä henkilöstöpolitiikasta kannattaa pitää kiinni, sillä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstä on kaupungin tärkein voimavara. Kiitos henkilöstölle hyvästä työstä kaupungin eteen!

Kaupungin ostaessa yhä enemmän palveluita ulkoa, on kuitenkin syytä seurata, että myös kaupungille palveluita tuottavat yritykset kohtelevat työntekijöitään hyvin. Ei ole oikein, että kaupunki säästöjä etsiessään hyväksyy palveluntuottajaksi firmoja, joiden henkilöstöpolitiikka on kaukana kaupungin omista periaatteista. Tällaistakin on tapahtunut ja siksi palvelusopimusten laadintaan ja niiden noudattamisen tulee kiinnittää entistä parempaa huomiota.

Kaupungin sisäisen valvonnan raportissa mainitaan, että päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyyseja kustannusvaikutuksista.  Merkittävissä ratkaisuissa tulisi myös ottaa käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi.  Toivottavasti näin toimitaan varsinkin käsillä olevassa kouluverkkoratkaisussa.

Olen joskus antanut oppilaille kesätehtäviä ja niin annan nyt myös teille, arvon kollegat. Kesällä meillä on ehkä aikaa istuskella Hämeenlinnan torikuppiloissa,  puistonpenkeillä ja uimarannoilla ja kuunnella kaupunkilaisia. Kysytään heiltä, mitä he ajattelevat tästä meidän kaupungistamme, mitä tänne kaivataan ja mitä ei. Näin meillä on paremmat eväät alkaa syksyn tullessa laatia ensi vuoden budjettia, joka on yhtä niukkuuden jakamista.

Näillä evästyksillä Hämeenlinnan Kristillisdemokraatit puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä esitetyllä tavalla.  Kiitos kaikille tämän kevätkauden yhteistyöstä ja hyvää kesää!

Elinvoima-ohjelma (10.3.2014)

Hämeenlinnan kaupungin uusi elinvoimaohjelma on tarpeellinen työkalu, jonka avulla - toivottavasti - on mahdollista saavuttaa kaupungin visio historiastaan elinvoimaa ammentavasta kulttuurikaupungista. Kiitos kaikille Elinvoima-ohjelman valmistelussa mukana olleille! Elinvoimaohjelman yksiselitteisenä tavoitteena on verotulojen kasvu. Tähän tähdätään lukuisten erilaisten hankkeiden kautta.

On tärkeää, että kaupunki huolehtii elinvoimastaan ja kiinnostavuudestaan. Kaupungin tulee houkutella niin yrityksiä, asukkaita kuin matkailijoitakin. Näiltä kerättävillä verotuloilla täytetään sitä laaria, josta voidaan ammentaa varoja erilaisten palveluiden kustantamiseksi.

On kuitenkin varottava, etteivät elinvoimaan tehdyt toivorikkaat satsaukset jää suuremmiksi, kuin niiden kautta saavutettava verotuotto. Kaupunki on satsannut viime vuosina melkoisesti elinvoimaisuuteen tekemällä isoja investointeja mm. kulttuurin ja urheilun hyväksi. Ainakin toistaiseksi ollaan vielä kovasti maksajan puolella.

Uusien yritysten sijoittumisen kannalta tärkeää hyvä tontti- ja toimitilatarjonta sekä on rivakasti hoituvat sijoittumispalvelut. Tässä Hämeenlinnalla on parantamisen varaa.

Uusien asukkaiden kannalta tärkeitä asioita ovat tietysti houkutteleva ja kaunis kaupunkiympäristö, mutta myös hyvin toimivat palvelut.  Laadukkaat palvelut ovat yksi kaupungin tärkeä vetovoimatekijä, jota erityisesti lapsiperheet arvostavat.  Palveluillakin voi hankkia positiivista tai negatiivista mainetta valtakunnan lehdissä. Toivottavasti jatkossa pääsääntöisesti positiivista.

Kuukausi sitten hyväksymässämme palvelu- ja hankintaohjelmassa annetaan eväitä siihen, miten palveluiden ja tuotteiden viisaalla hankinnalla tuetaan paikallista elinvoimaa. Palha ja Evo ovakin kuin kaksitahtimoottori, jossa toinen antaa vuorotellen kaasua toiselle. Hankintaosaamisen kehittäminen ja viisaasti tehdyt hankinnat ovat tärkeitä niin menokurin kuin myös verotulojen kasvattamisen kannalta.

Elinvoimaohjelmassa on paljon hankkeita, joista osa on vielä aika ilmassa. Ne vaativat  jokainen oman huolellisen käsittelynsä vastuussa olevissa toimielimissä. Toivottavastijoukosta jalostuvat ne hankkeet, joilla menestyksellisesti viedään tätä kaupunkia eteenpäin. Jäämme myös innolla odottamaan uuden elinkeinoyhtiön aikaansaannoksia elinvoiman kehittämiseksi. Nyt on työn ja toiminnan aika.

Tilaaja-tuottaja –toimintamallin arviointi (3.2.2014)

 Tarkastuslautakunnan tekemä tilaaja-tuottajatoimintatavan arviointi kuin laaja väitöskirja, jossa on nähty vaivaa valtavan tausta-aineiston keräämisessä, mutta jossa ei ole vedetty mitään johtopäätöksiä, eikä vastattu tutkimuksen alussa asetettuihin kysymyksiin. Tällainen väitöskirja ei menisi läpi!

Tilaaja-tuottaja –toimintatavan arvioinnilla oli tarkoitus saada vastuksia kysymyksiin, miten tilaaja-toimintatapa toimii Hämeenlinnassa ja mitä korjaustoimenpiteitä se kenties vaatii. Näihin kysymyksiin lautakunta ei ole rohjennut ottaa juuri mitään kantaa, vaikka laaja haastattelu- ja kyselyaineisto olisi antanut siihen mahdollisuuksia.

Tarkastuslautakunnan esittämissä jatkotoimenpide-ehdotuksista löytyy toki tärkeitäkin asioita, kuten se että jatkotoimien yhteydessä selvitetään talouslukujen reaalinen kehitys vuodesta 2008 alkaen. Se on välttämätöntä, jotta saadaan todellista tietoa siitä, onko malli vähentänyt vai kasvattanut kustannuksia.

Myös esitys tehtävien ja vastuiden selkiyttämisestä on tärkeää. Lukuisissa vastauksissa tulee esiin tilaajan ja tuottajan välisen rajapinnan ja vastuiden  epäselvyys varsinkin kuntalaisen näkökulmasta. 

Paikallaan on myös, että selvitetään johtavassa asemassa olevien henkilöiden rakenteiden ja määrien kehitys ennen tilaaja-tuottaja-toimintatapaa ja sen aikana. Tässä täytyy ottaa huomioon, että ulkoa ostettavien palveluiden hinnoissa maksetaan myös niiden johtajien palkat, vaikka palkkakustannukset eivät näy kaupungin menoissa.

Raportissa ehdotetaan, että selvitetään myös muiden palveluntuotantoyksiköiden henkilöstön ja johdon näkemykset tiltu-toimintatavasta. Raportin liitteenä (liite 6) on kuitenkin jo nyt saatavissa palvelutuotantojohtajan näkemys, johon on mielestäni erinomaisesti kiteytetty tiltu-toimintatavan vahvuudet ja heikkoudet. Se kannattaa lukea suurennuslasin kanssa.

Jos lukee läpi koko raportin tutkielmineeen, haastatteluineen ja kyselyineen, niin tarkastuslautakunnan olisi ollut mahdollista vetää ainakin seuraavat johtopäätökset tiltu-toimintatavan kehittämiseksi:

1.    Tiltu-toimintatapa soveltuu selkeästi joillekin alueille heikommin kuin toisille. Kriittinen arvionti kannattaisi aloittaa niistä lautakunnista, joissa mallilla ei juurikaan ole itseisarvoa (lanula -> pääasiassa omaa toimintaa, ymrala-> paljon viranomaistyötä)

2.    Liikelaitosten ohjausmallia tulee selkeyttää ja johtokuntien roolia arvioida

3.    Terveyskeskusliikelaitoksen kohdalla kannattaa erityisesti tarkastella, tuoko liikelaitosmalli toiminnalle mitään lisäarvoa

4.    Sopimusohjaukseen tulee kiinnittää entistä paremmin huomiota

Selvittämistä siis riittää edelleen. Olisi viisasta, jos kaupunginhallitus aloittaisi oman jatkoselvitystyönsä esimerkiksi näistä selkeistä ongelmakohdista.

Palvelu- ja hankintaohjelma (3.2.2014)

Valtuustosopimuksesta käytiin vuosi sitten pitkä vääntö, mutta yhdestä asiasta valtuustoryhmät olivat alusta asti yhtä mieltä: palvelu- ja hankintaohjelma uudistetaan painottaen paikallisuutta, alueen työllisyyttä, elinvoimaa ja kestävä kehitystä.  Vuosi on vierähtänyt ja nyt meillä on edessämme uudistettu palvelu- hankintaohjelma, jota on jo kipeästi ehditty odottaa.

Palha2:n päätavoitteena on turvata kaupunkilaisten hyvät  palvelut ja samalla huolehtia, että kaupungin toimintakate kasvaa enintään 2% vuodessa. Se on melkoisen haastava yhtälö.

Palvelu- ja hankintaohjelma on jaettu vaikuttavuus-, tuottavuus- ja asiakaslähtöisyystavoitteisiin.

On todella tärkeää, että vaikuttavuutta arvioitaessa pyritään vakavasti ottamaan huomioon pitkän aikavälin kustannuksia lisäävät tekijät, kuten syrjäytyminen ja työttömyys, mutta myös pitkän aikavälin positiiviset muutosajurit, kuten osallisuus, arvostus ja positiivinen palaute. Samoin eri tekijöiden kokonaisvaikuttavuus on varmasti syytä huomioida entistä paremmin.

Tuottavuustavoitteisiin on selkeästi kirjattu, että päätökset ja johtaminen perustuvat analysoituun tietoon ja kustannusten laskentaan. Näin pitää ilman muuta olla.

Erilaisia hankkeita on listattu peräti 37 kappaletta. Kolmen vuoden tuottavuustavoitteena vajaa 18  miljoonaa ei ole kovin kunnianhimoinen, mutta tekemistä on senkin saavuttamisessa.  Hankkeet ovat pääosin hyviä ja kehittävät toimintaa oikeaan suuntaan. Kritiikkiä ryhmältämme saavat ainoastaan muutamat ikäihmisten palveluiden hankkeet. Ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen ei ole realistinen tavoite, ellei samalla panosteta kotipalvelun laatuun ja määrään. Liian huonokuntoisia vanhuksia makuutetaan kodeissaan jo nyt. Hämmennystä herättää myös markkinapotentiaalin hyödyntäminen perusterveydenhoidossa. Perusterveydenhuolto jos mikä tulisi olla kaupungin omaa toimintaa.

Valtuustoryhmäsopimuksessa painokkaasti mainittu palvelu- ja hankintaohjelman  uudistaminen paikallisuutta, alueen työllisyyttä ja elinvoimaa tukien jää ohjelmassa turhan vähälle huomiolle. Se tulee esiin vasta hankkeessa numero 29, jonka otsikkona on Hankintatoimen kehittäminen.

Hankkeen tarkoituksena on valmistella palvelu- ja tavarahankintojen linjaukset, jotka sisältävät sellaisia teemoja kuten paikallisuus ja laatu sekä ekologiset ja sosiaaliset kriteerit. Tämä on erittäin tärkeä asia.

EU:n valmisteilla oleva hankintadirektiivi antaa meille entistä paremmat mahdollisuudet painottaa hankinnoissa muutakin kuin vain hintaa. Tarjouskilpailuissa kriteerinä voi olla esim. yrityksen valmius työllistää nuoria, maahanmuuttajia ja vammaisia. Myös laatua ja paikallisuutta on lupa painottaa ja antaa siten parempi mahdollisuus myös alueen pienille yrityksille. Tämä on yksi EU:n neljästä suuresta tavoitteesta ja myös meidän tavoite.   Hankintaosaamista siis tarvitaan ja siksi sitä on todellakin syytä vahvistaa.

Kaiken kaikkiaan uudistettu palvelu- ja hankintaohjelma antaa hyvät raamit kaupungin palveluiden järjestämiseen ja hankintatoimen kehittämiseen!

Lapsimatkailun kehittäminen (9.12.2013)

Olen tyytyväinen siitä, että  kehittämispalvelut yhdessä Hämeen Matkailu OY:n kanssa pyysi Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen erikoiskurssia selvittämään lapsimatkailun kehittämistä Hämeenlinnassa.

Selvityksen johtopäätöksenä todetaan muun muassa että matkailu- ja lastenkulttuuripalveluita tuottaa suuri joukko erilaisia toimijoita. Mikäli toimijat eivät toimi yhteistyössä ja mikäli tietoa matkailupalveluista ei ole kootusti ja helposti saatavilla, sitä ei välttämättä osata edes etsiä.

Tästä juuri on kysymys Hämeenlinnassa. Meillä on monenlaisia lapsiakin kiinnostavia kohteita ja tapahtumia, mutta niitä ei esitellä missään kootusti. Eilen viimeksi kävin Hämeen Matkailun sivuilla, jossa ei edelleenkään puhuta sanaakaan lapsista tai lapsiperheistä.

Vertailun vuoksi kurkistin myös Lahden sekä Jyväskylän kaupungin matkailusivuja. Lahden sivuilta löytyy linkki ” Lahden seutu lapsille” ja sitä klikkaamalla löytyy mm. Lahden Top 10 lapsille.

Jyväskylän kaupungin matkailusivuilla on puolestaan otsikko ”Lasten löytöretket Jyväskylän seudulla” ja siellä mainostetaan, kuinka joululomalla kannattaa suunnata Jyväskylän seudulle, josta löytyy perheen yhteiseen vapaa-aikaan useita seikkailullisia ja lapsiystävällisiä kohteita.  Milloin samanlainen koottu tietopaketti löytyy Hämeenlinnan kaupungin matkailusivuilta?

Tampereen yliopiston selvityksessä todetaan, että Hämeenlinnan lastenkulttuuripalveluissa on tarvetta kehittää jo olemassa olevaa sekä luoda uutta. Lastenkulttuuripalvelut voidaan nostaa imagon rakennusaineeksi, mikäli yhteinen tahto tälle löytyy.  Toivottavasti löytyy, sillä lapsiperheet ovat yhä merkittävämpi matkailupalveluiden käyttäjäryhmä.

Hämeenlinnalle myönnetään keskiviikkona lapsiystävällinen kaupunki-arvonimi. Nyt jos koskaan olisi syytä huomioida lapset ja lapsiperheet kaikin tavoin kaupungin tapahtumia suunnitellessa ja elinvoimatekijöitä pohdittaessa.


Etelärannan yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava (9.12.2013)

Etelärannan rakentaminen tulee olemaan seuraavan parin vuosikymmenen suurin ja tärkein rakennushanke Hämeenlinnan keskustassa. Rakentaminen muovaa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa paljon enemmän kuin moottoritien kate, josta väännettiin kättä kymmenisen vuotta. On äärettömän tärkeää, että näin keskeinen alue suunnitellaan huolella ja rakentaminen on sellaista, joka miellyttää silmää vielä 50 vuoden kuluttuakin. Rakentamisen tulee olla kaunista, ekologista sekä taloudellisesti ja kaupunkikuvallisesti kestävää.

Kristillisdemokraatit ovat suhtautuneet Etelärannan tai Engelinrannan rakentamiseen erittäin kriittisesti. Olemme olleet ja olemme edelleen huolissamme monesta asiasta, ennen kaikkea rakennusten soveltumisesta ympäristöönsä.

Nyt esitetyt jatkosuunnittelun kriteerit ovat kuitenkin erittäin hyviä ja niissä toteutuvat ne kriteerit, jotka olemme rakentamiselle asettaneet.  On järkevää, että Paasikiventien linjausta ei tarpeettomasti kovin paljoa muuteta, sillä tien pohjan rakentaminen on kallista. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen linjaukseen, että ranta-alueita kehitetään pääosin luonnonmukaisena, eikä Paasikiventien itäpuoleiselle rannalle esitetä rakentamista.

Kuten kriteereissä mainitaan, on tärkeää, että rakentamisessa huomioidaan alueen asema korkeatasoisena kaupunkijulkisivuna.  Tämä tulee ottaa erityisesti huomioon myös rakentamisen määrää ja kerroskorkeuksia arvioitaessa.  Vaikka korkeat rakennukset ja suuri kerrosneliömetrimäärä ovat taloudellisesti kannattavampia, ei taloudellinen kestävyys kuitenkaan saa olla tärkein rakentamisesta määrittävä kriteeri tällä alueella. Rakentamisen tulee olla sellaista joka miellyttää silmää vielä kymmenien vuosien päästä.  Korkeat muurimaiset rakennukset eivät välttämättä sellaisia ole.

Sivun 29 toiseen ranskalaiseen viivaan esittäisin lisättäväksi yhden sana.  Lause kuulusi siis näin:

Rakentaminen painottuu suunnittelualueen länsiosaan ja sen määrää arvioidaan taloudellisesti ja kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla.

Muuten kriteerit ovat oikein hyvät ja kannatamme niiden hyväksymistä. 

 

Pysäköintimaksut Hämeensaaren LP-alueella (9.12.2013)

Hämeenlinnan kaupunki tekee paljon työtä imagonsa kiillottamiseksi ja haluaa olla sekä asukasystävällinen että matkailijaystävällinen kaupunki. Kuitenkin viimeaikaiset linjaukset keskustapysäköinnin suhteen eivät erityisemmin tue näitä tavoitteita.

Pysäköintiohjelmassa päätimme, että keskustapysäköinti on maksullista. Tätäkin päätöstä kannattanee parin vuoden kuluttua arvioida uudelleen, kun Goodman- kauppakeskuksen ilmaisen parkkihallin vaikutus keskustan kaupankäyntiin on nähtävissä.

Keskustassa on toki oltava tarjolla maksullisia pysäköintipaikkoja niille, jotka haluavat ja pystyvät maksamaan. On kuitenkin tärkeää, että ruutukaavakeskustan ulkopuolella on tarjolla myös maksuttomia parkkipaikkoja niille, jotka eivät halua tai pysty pienestä palkastaan maksamaan pysäköintiä ja ovat valmiita tyytymään rapaiseen hiekkakenttään ja kävelemään vähän pitemmästi.

Jos haluamme olla asukasystävällinen kaupunki, niin sekä maksullisia että maksuttomia pysäköintipaikkoja täytyy löytyä.  Jostain Rengon peräkylästä autonrotiskollaan pätkätyöhön  saapuvalle kaverille muutaman kympin pysäköintimaksu on iso raha. Se voi ratkaista sen, kannattako työssä ylipäätään käydä.

Vanajantien ja Hämeentien parkkipaikkojen maksulliseksi muuttaminen tulee myös aiheuttamaan melkoista ruuhkaa terveyskeskuksen parkkipaikalle, joka on tarkoitettu potilaita ja heidän vierailijoitaan varten. Jatkossa terveyskeskuksen asiakkaat eivät tule löytämään parkkipaikkaa terveyskeskuksen pihalta, jonne siirtyy osa nykyisten hiekkakenttien työpaikkapysäköintiä.

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan myös siitä, että viikko- tai kuukausipaikan lunastaneet eivät välttämättä kuitenkaan kaikki löytäisi pysäköintipaikkaa. Kun kuukausi- ja viikkopaikkoja voi ostaa myös mittareista viikonloppuna, voi pitkäaikaispaikan ostaneiden asiakkaiden määrä vaihdella hyvinkin nopeasti. Miten voidaan taata, että pysäköintipaikkoja oikeasti joka aamu riittää kaikille?

Hämeensaaren, Hämeentien ja Vanajantien pysäköintipaikkojen maksulliseksi muuttamisen tarkoitus on lisätä Pysäköintiyhtiön asiakaskuntaa ja ohjata autoilijat pysäköintitalojen asiakkaiksi. Mielestämme tämä ei ole oikein eikä tarpeellista. Pysäköintitalot täyttyvät kyllä aikanaan, jos niille on tarvetta, niin kuin viimeaikaiset laskelmat ovat osoittaneet.  Ei meidän tarvitse niitä yrittää pakolla täyttää.

Kristillisdemokraatit pitävät pykälässä esitettyjen alueiden muuttamista maksulliseksi tarpeettomana, pysäköintiongelmia aiheuttavana ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta arveluttavana. Siksi ehdotamme päätösesityksen hylkäämistä ja vuokrasopimuksen purkamista Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n kanssa.


Vuoden 2014 tilausbudjetti ja taloussuunnitelma
(Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro 11.11.2013)

Eräs tuntematon ajattelija on joskus sanonut näin: Diplomaatin on oltava idealisti olematta utopisti, realisti olematta kyynikko”. Minä sanoisin ”Poliitikon on oltava idealisti olematta utopisti, realisti olematta kyynikko.”

Hämeenlinnan poliittisessa kentässä on vuosien varrella riittänyt idealisteja ja utopisteja, varmaan myös paljon kyynikoita. Tässä taloustilanteessa tarvitaan kuitenkin ennen muuta realisteja, jotka ymmärtävät, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta

TALOUS

Hämeenlinnan lainamäärä ylittää ensi vuonna 200 miljoonan euron rajan.  
Lähes toinen mokoma velkaa on piilotettuna konserniyhtiöihin. Lisäksi meillä on kymmenien miljoonien korjausvelka, joka kasvaa koko ajan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvaili pari viikkoa sitten pidetyssä mediatilaisuudessa, että ”Hämeenlinna on kuntien ruumispinon päällimmäisiä”. Tällä sijainnilla ja näillä edellytyksillä Hämeenlinnan kaupungin ei pitäisi olla ruumispinossa, eikä edes teho-osastolla!

Kun siellä kuitenkin ollaan, on sekä kaupungin johdon että poliitikkojen vakavasti pohdittava MIKSI? Mitä sellaista tässä kaupungissa on tehty, mitä EI olisi pitänyt tehdä? Ja mitä sellaista on jätetty tekemättä, mitä OLISI pitänyt tehdä?

TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

Budjettikirjan mukaan Hämeenlinnan talouden tasapainottaminen on sujunut hitaammin kuin vuonna 2012 ennustettiin. Iitse asiassa ei tarvinnut olla suurikaan ennustaja voidakseen arvata, että
että esitetyt tulo- ja menoarviot eivät tule toteutumaan.

Ensi vuonna valmisteltava  uusi talouden tasapainotusohjelma on valmisteltava entistä paremmin ja sen on perustuttava realistisille laskelmille ja konkreettisille toimenpiteille. Hyvänä alkuna toimii budjettikirjan sivulta 23 löytyvä seitsemän kohdan  toimenpidelistaus. On viisasta kysyä säästöideoita myös henkilöstöltä, joka tuntee parhaiten oman työnsä kehittämismahdollisuudet

VEROPROSENTIN NOSTO

Veroprosentin nosto oli tarpeen tässä taloustilanteessa, jotta saadaan kompensoitua poisjäävä valtionosuus ja katettua keskussairaalan alijäämät.

Kristillisdemokraatit ovat kuitenkin huolissaan kiinteistöverosta, jonka nostaminen koettelee pienen eläkkeen tai pienen palkan varassa eläviä ikäihmisiä ja leskiä, kuten valtuutettu Lehtonen toi esiin. Siksi kiinteistöveroon ei pidä tällä vaalikaudella enää koskea.

LANULA

Lasten ja nuorten lautakunnan keskeisenä tavoitteena on turvata lasten ja nuorten hyvään päivään turvallinen, terveellinen ja tasa-arvoinen kasvuympäristö.  Se on hyvä tavoite, jota monet lapset eivät kuitenkaan saavuta, koska koulujen ja päiväkotien välttämättömiä korjausinvestointeja joudutaan vaikean taloustilanteen takia jaksottamaan liian pitkälle aikavälille.

Opetuspalveluissa kiinnitetään huomiota päättötodistuksen saamisen turvaamiseen sekä toiselle asteelle siirtymisen edellytysten vahvistamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen kannalta myös toisen asteen opintojen loppuun saattaminen on tärkeää ja se olisi ollut hyvä kirjata myös lasten ja nuorten lautakunnan toiminnan painopisteisiin. Nuorisotakuun toteutumiseen pitää ensi vuonna panostaa entistä määrätietoisemmin.

Hämeenlinnan peruskoulujen tyytyminen minimituntimääriin on asia, joka täytyy korjata ensimmäisten joukossa taloustilanteen helpottuessa. Mitä enemmän voidaan panostaa perustaitojen harjoitteluun, sitä vähemmän tarvitaan kalliita korjaavia erityistoimia.

ELALA

Elämänlaatulautakunnan alueella vuotuisia käyttömenoja kasvattavat usealla sadalla tuhannella ensi vuonna avattava Pullerin palloiluhalli sekä Ahveniston maauimala. On harmillista, että näihin kohteisiin tarvittavat lisäsatsaukset kiristävät muun lautakunnan alaisen toiminnan edellytyksiä.

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että säästöjä ei etsitä sellaisista kohteista, jotka palvelevat edullisesti suurta käyttäjäkuntaa tai ovat merkittäviä alueellisesti. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi hiihtolatuverkostot sekä kirkonkylien pienet lähikirjastot. Kirjastolla on kylille erittäin suuri sosiaalinen merkitys, jota kirjastobussit eivät voi koskaan korvata. Siksi emme voi hyväksyä budjettikirjassa esitettyä lausetta kirjastoverkon tarkastelusta ja maaseutukirjastojen lopettamisesta. Tähän tulemme tekemään muutosesityksen.

TETOLA

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan alainen toiminta vastaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta kaikkein tärkeimmistä palveluista ja käyttää niihin myös eniten rahaa. Sen takia terveyspalveluiden uusien kustannustehokkaiden toimintamuotojen kehittäminen on olennaisen tärkeää. Kristillisdemokraatit haluavat muistuttaa, että sairauksien tehokas ennaltaehkäisy on ylivoimaisesti halvinta hoitoa. Siihen kannattaa panostaa myös taloudellisesti tiukkoina aikoina!

Terveyspalvelut-liikelaitos on kunnianhimoisesti lähtenyt mukaan perusterveydenhuollon kehittämiseen ja potilaiden aktiivisen omahoidon vahvistamiseen.  Hienoa, että siihen on luvassa rahaa myös Sitra-hankkeen kautta.

Kuitenkin valtaosa etenkin iäkkäistä asiakkaista haluaa edelleen hoitaa asiat kasvokkain hoitohenkilökunnan kanssa.  On tärkeää, että vastaanotolle pääsee nopeasti ja helposti koko kunnan alueella.  Eikä ainoastaan sairaanhoitajan, vaan tarvittaessa myös lääkärin vastaanotolle.

Terveyspalveluiden suuri murheenkryyni on sairaanhoitopiirin kasvava alijäämä. Sairaanhoitopiirissä tuleekin tehdä huolellinen talouden tervehdyttämissuunnitelma ja kehittää joustavaa yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa.

Hämeenlinnan seudun ja koko Kanta-Hämeen suurin kysymysmerkki on tietysti tuleva Sote-laki ja sen vaikutus keskussairaalan tulevaisuuteen. Täytyy toivoa, että sairaala tulee myös jatkossa toimimaan Kanta-Hämeen keskussairaalana, jonka ylläpidosta vastaavat kaikki Kanta-Hämeen kunnat.

IKLA

Hämeenlinnassa on tehty paljon työtä ikäihmisten palveluiden kehittämiseksi: kotihoitoa on vahvistettu ja pitkäaikaishoivaa on siirretty terveyskeskuksista kodinomaisiin hoivaympäristöihin.

Kehitystyöllä on saatu aikaan sekä positiivisia että negatiivisia tuloksia. Kotona asuu nykyään yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden pärjääminen itsekseen on melkoista selviytymistaistelua päivästä päivään. Osa kokee olonsa hyvinkin yksinäiseksi ja turvattomaksi.

Kun vanhuspalveluiden painopiste siirtyy yhä enemmän kotihoitoon, täytyy kotihoidon laadun valvontaan kiinnittää paljon enemmän huomiota. Etenkin ulkopuolisten palveluntuottajien kohdalla on vaadittava myös riittävää geriatrista osaamista.  

Kauriala-Myllymäessä on nyt syytä seurata suurennuslasilla Attendon toimintaa. Jos se ei täytä kriteerejä, on parasta viivyttelemättä palauttaa kotihoito kaupungin omaksi toiminnaksi. Kristillisdemokraattien mielestä vanhusten kotihoito pitäisi kokonaisuudessaan hoitaa kaupungin omana toimintana, koska hoitajan tuttuus ja luotettavuus on kotihoidossa äärimmäisen tärkeää.

Myös vanhusten asumispalveluissa käytetään yhä enemmän ulkoisia palveluntuottajia. Palvelusopimusten tekemiseen sekä toiminnan laadun valvontaan täytyy panostaa entistä enemmän. Vanhukset eivät saa olla mitään huutolaisia, jotka annetaan sinne missä halvimmalla hoidetaan!

INVESTOINNIT

Kaupunki investoi ensi vuonna yli 27 miljoonaa euroa ja se on tässä taloustilanteessa melkoinen summa.

Kuitenkin yksinään lasten ja nuorten lautakunnan alainen korjausvelka on noin 45 M€.  Lautakunta kokosi selkeän listauksen peruskorjaustarpeessa olevista kouluista ja päiväkodeista ja esitti niille myös kustannusarvion sekä korjausaikataulun. Listalta on tähän tilausbudjettiin ja taloussuunnitelmaan nostettu mukaan vain muutama kriittisin kohde. Kuitenkin muissakin huonokuntoisissa kouluissa opiskelee lapsia ja nuoria, jotka oireilevat sisäilmaongelmista jo nyt.

Korkojen mahdollisesti noustessa täytyy harkita Hämeenlinna-rahaston käyttämistä välttämättömiin kouluinvestointeihin. Lasten terveyteen sijoittamisella lienee suurempi korkotuotto kuin mitä pankki pystyy talletuksista maksamaan.

LOPUKSI

Arvoisat valtuutetut, eräs tunnettu ranskalainen journalisti on sanonut viisaat sanat: ”Hallitseminen on ennakoimista”.

Jotta osaisimme hallita Hämeenlinnan kehitystä ja johtaa kaupunkia viisaasti, on meidän panostettava yhä enemmän päätösten vaikutusten ennakointiin. On melko helppoa katsoa taaksepäin ja nähdä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Siitäkin voi toki oppia, mutta silloin maksetaan yleensä kalliit oppirahat.

Nykyään on onneksi lukuisia keinoja tutkia päätösten vaikutusta tulevaisuuteen. Näin meidän ei tarvitse tehdä päätöksiä unelmahöttöön nojaten, vaan tutkitun realistisen tiedon perusteella. Sitä me tarvitsemme, niin Hämeenlinnan valtuustossa kun Suomen eduskunnassa.

Näillä evästyksillä Hämeenlinnan KD on valmis hyväksymään tilausbudjetin 2014.

Kaupunkikonsernin osallisuus työllistämisen toimenpiteiden toteuttamisessa (9.9.2013)

Haluan kiittää  kaupungin työllisyystyöryhmää ja erityisesti tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälää erinomaisesta suunnitelmasta välityömarkkinoiden kehittämiseksi.

On hienoa, että Hämeenlinnan kaupunkikonserni  toimii yhteiskuntavastuullisena työnantajana ja haluaa edistää työllisyyttä, osallisuutta ja siten myös elämänlaatua vaikeammin työllistettävän työvoiman keskuudessa.

Työryhmän esitys kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun sekä palkkatukityön tavoitteista  ja keinoista on erittäin kannatettava.  Kaupunki saa selvää  rahallista säästöä siinä, että välttyy maksamasta pitkäaikaistyöttömän työmarkkinaosuutta.

Säästöä saattaa syntyä myös monenlaisista muista menoista, koska työ on usein yksilölle parasta terapiaa.

Suunnitelmassa on hyvin eroteltu kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet, jotka liittyvät toimintakyvyn palautumiseen; työkeilun tavoitteet, jotka tukevat paluuta työelämään sekä palkkatuetun työn tavoitteet, jotka liittyvät mm. ammattitaidon parantamiseen.

Hienoa, että yhdeksi toimintatavaksi on suunniteltu perinteistä kisälli-oppipoika-mallia, joka sopii erityisesti heikon peruskoulutuksen omaaville.

Nyt on tärkeätä seurata, että kaupunkikonsernin toimijat ryhtyvät aktiivisiin toimenpiteisiin ja välityömarkkinoiden työpaikkoja oikeasti syntyy.

Samalla kaupungin täytyy haastaa mukaan myös yhteiskuntavastuuta kantavia yksityisiä yrityksiä. Niiden tarjoamia työpaikkoja tarvitaan varsinkin viimeisessä vaiheessa, kun tavoitellaan paluuta oikeaan työelämään.
 

Kaupunginvaltuuston kokous 10.6.2013:

6§ UIMAHALLIN ALUEEN KUMPPANUUSKILPAILUTUS

Tässä vaiheessa olisi ollut järkevää odottaa yleiskaavatyön valmistumista, ennen kuin lähdetään tarkemmin valmistelemaan mitään osahankkeita.

Projektimainen eteneminen ja rakentamisen kiirehtiminen ei ole tarpeellista. Engelinrannan suunnitelmilla ei ole kaupungin tässä taloustilanteessa mitään kiirettä.

 

16§  HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA

Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma vaikuttaa hyvältä ja toimivalta. Suunnitelmassa katuja muutetaan kävelypainotteiseksi kaventamalla ajoratoja ja varaamalla merkittävä osa kadusta kävelylle ja pyöräilylle. Tämä lisää keskustan viihtyisyyttä ja turvallisuutta erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta.

Tähän asti Hämeenlinnan keskustan läpi ajaminen varsinkin pyörällä on ollut todella hankalaa ja vaarallistakin. On erinomainen asia, että nyt pyöräilylle varataan selkeät ja turvalliset ajoväylät.

Suunnitelma keskustan pääkaduista muodostuvasta kehästä, jota pitkin ydinkeskusta voidaan sujuvasti ohittaa, vaikuttaa toimivalta. Pääkaduista merkittävin tulee varmaan olemaan Paasikiventie. On tärkeää huolehtia sen välityskyvyn säilymisestä jatkossakin nykyisellä tasolla. Palokunnankadun asfaltoiminen ja kehittäminen joukkoliikennekatuna on myöös erinomaisen hyvä asia.

Kritiikkinä voisi esittää, että suunnitelmassa on mainittu monta kertaa Toriparkki, vaikka sen rakentamisesta ei ole tehty mitään päätöstä. Olisi ollut parempi käyttää termiä ”keskustan mahdolliset tulevat pysäköintilaitokset”.

Kaiken kaikkiaan liikennesuunnitelma on kuitenkin hyvä ja sen mukaan voidaan keskustan liikennesysteemejä alkaa kehittämään –  tosin talouden reunaehtojen puitteissa.

 

17§ PYSÄKÖINTISUUNNITELMA

Pysäköintisuunnitelman tavoitteena on vastata keskustan nykyiseen ja tulevaan pysäköintitarpeeseen, selkeyttää pysäköintiä ja tehdä siitä käyttäjille joustavampaa.

Suunnitelman mukaan tulevaisuuden pysäköinti hoidetaan monipuolisin ja toimivin järjestelyin, jossa keskitetyt pysäköintilaitokset, kadunvarsipysäköinti ja kiinteistöjen omat parkkipaikat muodostavat joustavan ja muunneltavissa olevan pysäköintiratkaisun.

On hyvä, että keskustan katujen varsille on suunniteltu jätettäväksi riittävästi autopaikkoja lyhytaikaiseen asiakaspysäköintiin. Niitä tarvitaan, jos halutaan pitää keskustan liiketoiminta elävänä.

Suunnitelmassa esitellään tarkkoja laskelmia siitä, miten keskustan pysäköintipaikat vähenevät ja kuinka paljon tarvitaan uusia parkkipaikkoja. Näihin laskelmiin täytyy kuitenkin suhtautua varauksella. Samanlaisia laskelmia esitettiin ennen Keinuparkin ja Kaivoparkin rakentamista. Suunnitelmat eivät ole kuitenkaan toteutuneet, vaan laitokset toimivat edelleen raskaasti vajaakäytöllä.

On järkevää, ettei ratkaisuja mistään uusista pysäköintilaitoksista tehdä, ennen kuin nähdään moottoritien katteen kauppakeskuksen ja sinne rakennetun ilmaisen pysäköintitalon vaikutukset keskustan asiakasvirtoihin ja pysäköintitarpeeseen

18§ TILINPÄÄTÖS

Tuloslaskelman mukaan kaupungin tilikauden tulos on alijäämäinen 3,6 M€. Tähän tulokseen ei voi olla tyytyväinen, sillä budjetin mukaan tilikauden ylijäämätavoite oli 0,1 miljoonaa euroa. Sillä tuloksella olisi pysytty talouden tasapainottamisohjelman tavoitteissa, mutta nyt tasapainon saavuttaminen karkaa yhä kauemmaksi.

Talouden tasapainotusohjelmaa on välttämätöntä tarkistaa ensi vuoden budjettivalmistelun yhteydessä. Sitä olisi syytä päivittää myös jo tämän vuoden osalta.

Vuoden 2012 lopussa kumuloitunut alijäämä kohoaa 20,4 euroon, mikä on todella huolestuttava summa. Jos valtiovalta tulee edellyttämään alijäämien kattamisen kolmessa vuodessa, on Hämeenlinnalla hätä kädessä.

Hämeenlinnan lainakanta vuoden 2012 lopussa on 181,6 miljoonaa euroa, mikä tekee lähes 2700 euroa velkaa jokaista asukasta kohden. Tämä on reilusti yli valtakunnan keskiarvon.  Lainataakka on todella huolestuttava, varsinkin kun kaupungin lainanhoitokate on vain 0,3, mikä tarkoittaa heikkoa lainanhoitokykyä.  Velkaantuminen on saatava pikaisesti kuriin ja lainamäärä laskusuuntaan! Onneksi kuitenkin uutta lainaa jouduttiin viime vuonna ottamaan ennakoitua vähemmän.

Kappaleessa 1.2. käsitellään kaupungin sisäistä valvontaa ja annetaan arviot merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Kuluneen tilikauden yhdeksi merkittävimmäksi puutteeksi tai haasteeksi mainitaan, että päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyyseja vaikutuksista ja kustannusmuutoksista. Kannanottona esitetään, että merkittävissä ratkaisuissa tulisi ottaa käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi. Tätä Pro Hämeenlinna-puolueet ovat moneen kertaan esittäneet ja siksi on todella hyvä, että sisäinen tarkastus nostaa nyt tämän asian esiin. Päätösten vaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä on selvitettävä entistä paremmin.

Omaisuuden hankinnan ja hoidon suhteen mainitaan, että kaupungin kiinteistöjen huono kunto aiheuttaa merkittävän taloudellisen ja työterveyteen liittyvän riskin henkilöstölle ja asiakkailleen, kuten koulujen oppilaille ja päiväkotilapsille. Tähän lausuntoon pitää suhtautua äärimmäisellä vakavuudella.

Arvioitaessa kaupungin merkittävimpiä riskejä todetaan, että kaupungin palvelutarpeesta  ja –velvoitteista sekä investoinneista aiheutuvat kustannukset kasvavat nopeammin kuin kaupungin saamat verotulot ja valtionosuudet. Niinpä tilanne vaatii yhä tiukempaa tuottavuuden tehostamista ja kustannusten hallintaa. Näin meidän on tehtävä.

 

19§ TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIONTIKERTOMUS

Tarkastuslautakunta ansaitsee kiitoksen työstään. Arviointikertomus on rakenteeltaan selkeä ja helposti luettava.

Tarkastuslautakunta on nostanut esiin kaupungin kehittämisen kannalta tärkeimmät kipukohdat ja ne asiat, joihin on syytä puuttua välittömästi. Monet niistä ovat sellaisia, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota jo useana vuonna aikaisemminkin ja joissa edelleen riittää haastetta. Näihin kuuluu varsinkin peruskorjausinvestointien riittämättömyys ja korjausvelan hurja kasvu. Nyt pitäisi vihdoin ottaa tarkastuslautakunnan viesti tosissaan ja keskittää lähivuosien investointirahat ennen kaikkea kiinteistöjen peruskorjaukseen.

Arviontikertomuksen vakavin viesti on kuitenkin se, että kaupungin talous ei ole tasapainossa ja talouden tasapainotustoimet eivät ole toteutuneet. Taloustilanne on asetetuista tavoitteista poiketen edelleen heikentynyt. Tarkastuslautakunta edellyttää pikaisia ja konkreettisia sopeuttamistoimenpiteitä jo kuluvan vuoden aikana. Näin meidän on tehtävä ja toimenpiteiden valmistelu täytyy aloittaa heti.

Tarkastuslautakunnan laatima taulukko toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta lautakunnittain ja toimialoittain on selkeä. Ilahduttavan monet tavoitteet ovat toteutuneet, mutta vielä riittää petrattavaa.

Kiitos tarkastuslautakunnalle hyvästä informaatiopaketista. Arviontikertomus antaa tukevaa pohjaa tuleville vaikeillekin päätöksille ja linjauksille.

 

30§ HÄMEENLINNAN KAUPUNKISTRATEGIA

Hämeenlinnan kaupunkistrategian laadintaprosessi ansaitsee kiitosta, sillä laatimiseen saivat osallistua tasa-arvoisesti kaikki valtuustoryhmät. Kädenjäljen suuruus on suoraan verrannollinen ryhmien omaan aktiivisuuteen ja osallisuuteen strategiatyössä.

Strategian laatimiseen käytettiin valtavasti virkamiesten, poliitikkojen ja eri sidosryhmien työtunteja. Täytyy toivoa, että strategia ei jää pölyttymään, vaan että se todella ohjaa kaupungin kaikkea toimintaa ja kehitystä.

Strategiaan on kiteytetty Hämeenlinnan kaupungin visio, tärkeimmät arvot, päämäärät ja kriittiset menestystekijät. Strategiaan sisältyy myös kattava joukko mittareita, joilla pyritään mahdollisimman luotettavasti mittaamaan asetettujen päämäärien saavuttamista.

Strategia ei varmaankaan ole täydellinen, mutta se on kuitenkin parempi ja selkeämpi kuin edeltäjänsä. Strategia ei myöskään ole koskaan valmis, vaan sitä muokataan ja päivitetään vuosittain.

Kaupunkistrategia on toiminnan runko, jota täydentämään laaditaan erilaiset ohjelmat ja vuosittaiset palvelusopimukset. Ne ovat niitä varsinaisia työvälineitä, joiden avulla kaupunki pyrkii kohti asettamiaan päämääriä.

Täytyy toivoa, että tämä strategian avulla voisimme tiukankin taloustilanteen keskellä saavuttaa tavoitteemme hyvästä arjesta, joka asuu täällä Hämeenlinnassa

 

31§ KAUPUNGINJOHTAJAN VIRKAVAALI

Hämeenlinnan päättäjät ovat lähitulevaisuuden kannalta varmasti tärkeimmän päätöksen edessä.

Täytyy toivoa, että jokainen valtuutettu punnitsee tarkasti valintaa ja tekee päätöksensä itsenäisesti, parhaan ymmärryksensä ja harkintansa mukaan. Puoluepolitikoinnilla ei pitäisi olla tässä vaalissa sijaa.

Saamme olla iloisia ja tyytyväisiä siitä, että Hämeenlinnan kaupunginjohtajan paikka kiinnostaa ja olemme saaneet joukon erinomaisia hakijoita.

Keväällä keskustelimme hyvän kaupunginjohtajan ominaisuuksista ja silloin nousi esiin monia hyvän kaupunginjohtajan ominaisuuksia. Todettiin, että kaupunginjohtajan on oltava pätevä, laajaa kokemusta omaava, talousasiat hyvin hallitseva, verkostoitunut, yhteistyökykyinen ja kannustava johtaja.

Hämeenlinnan seudun melkoisen sekavassa sote-tilanteessa on suuri etu, jos kaupunginjohtajalla on laajaa osaamista kunta- ja palvelurakenneasioista sekä vahva kuntalain tuntemus. Samoin on etu, jos kaupunginjohtajalla on kokemusta usean erilaisen kunnan johtamisesta.

Tätä osaamista ja kokemusta on erityisesti valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtajalla Päivi Laajalalla. Laalajan kokemus ja osaaminen on ylivertainen muihin hakijoihin nähden. Hänen osaamisensa myös täydentää parhaiten nykyisen apulaiskaupunginjohtajan vahvuusalueita.

Kaupunkiamme on viimeisen vuosikymmenen johtanut dynaaminen mieskaksikko. Nyt on aika sille, että hiljennetään hiukan vauhtia, tehdään kauaskantoisia ja harkittuja ratkaisuja asiantuntijoita kuunnellen. Kaupunkia pitää kehittää viisaasti ja uskon, että siihen Päivi Laajalalla on erinomaiset edellytykset.

Lainan takaus /Hämenlinnan Liikuntahallit (6.5.2013)

Pullerin urheilutalon käyttökustannukset ja lainan korot aiheuttavat elämänlaatulautakunnan budjettiin yli 4 %:n kasvupaineen, vaikka menot saisivat kasvaa korkeintaan 2,5 %.  Lisäksi kaupungin ja kaupunkikonsernin lainamäärä kasvaa toistakymmentä miljoonaa euroa. Tämän hankkeen myötä kaupungin talouden tasapainottamistavoite karkaa kauas, liian kauas.

Kukaan ei varmaan kiistä kunnollisen urheilutalon tarvetta Hämeenlinnassa. Se olisi kuitenkin pitänyt rakentaa jo 2000-luvun alun hyvinä vuosina. Tähän asti on kuitenkin pärjätty Hämeenkaaressa ja pärjätään varmasti vielä muutama vuosi. Jos kaupunki oikeasti aikoo tervehdyttää taloutensa, niin meillä ei ole nyt varaa uusiin menoautomaatteihin.

Osa valtuutetuista tuntuu olevan sitä mieltä, että Urheilutalon saaminen on Hämeenlinnalle elämän ja kuoleman kysymys.  Kunnolliset liikuntatilat on oltava, maksoi mitä maksoi.  Uskotaan siihen, että velat tulevat joskus maksetuksi ja että rahat löytyvät aina jostain. Pikkuhiljaa olisi kuitenkin syytä hyväksyä se tosiasia, että kaikkeen kivaan ei tässä taloustilanteessa ole mahdollisuuksia. Ei edes sillä verukkeella, että hallit lisäävät kaupungin vetovoimaa. Toki niilläkin jokin merkitys on, mutta paljon tärkeämpi merkitys on toimivilla peruspalveluilla.

Pullerin Urheilutalon rakentamispäätös on linkitetty Etelärannan kehittämiseen ja kaavoittamiseen. Hämeenkaaren seisominen paikoillaan vielä muutaman vuoden ei kuitenkaan mitenkään estä Etelärannan alueen osayleiskaavoitusta, eikä alueen erilaisten rakennemallien kehittelyä.

On ikävä tosiasia, että kaupungilla ei ole varaa Urheilutalon rakentamiseen. Tässä taloustilanteessa on pakko miettiä, mikä rakentaminen kuuluu ykkösprioriteettiin ja mikä kakkoseen. Koulujen ja päiväkotien homekorjaukset kuuluvat ykkösprioriteettiin., Urheilutalo kuuluu kakkosprioriteettiin, siihen vaiheeseen kun kaupungin talous alkaa olla kunnossa.

Niinpä kannatan Lulu Riikosen esitystä siitä, että valtuusto ei myönnä takausta Hämeenlinnan Liikuntahallien uudelle lainalle.

 

 

 

 Kaupunginjohtajan viran tayttäminen (4.3.2013)

 

Hämeenlinnan kristillisdemokraatit ovat käyneet useaan otteeseen keskustelua kaupunginjohtajan valitsemisesta.  Yhteinen näkemyksemme on, että Hämeenlinnalle riittäisi yksi kaupunginjohtaja ja että viran olisi hyvä olla määräaikainen, jolloin voitaisiin säännöllisin väliajoin tarkistaa tyytyväisyys kaupunginjohtajan toimintaan.  Viran määräaikaisuus antaisi myös mahdollisuuden harkita pormestarimalliin siirtymistä. Määräaikaisuus saattaa toki karsia joitain hakijoita, mutta toisaalta monet lahjakkaat osaajat eivät haluakaan hakea mitään eläkevirkaa.  Olemme kuitenkin ymmärtäneet, että sen paremmin yhden kaupunginjohtajan mallille kuin määräaikaisuudelle ei löydy riittävää poliittista kannatusta, joten emme tee asiasta esitystä.

Sen sijaan kaupunginjohtajan pätevyysvaatimukset ovat asia, josta emme ole valmiit tinkimään piiruakaan.  Hallintosäännössä vaadittu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto on ehdoton pätevyysedellytys, joka antaa valmiudet kehittää itseään ja rakentaa muuta osaamispääomaa. Kunnallisalan tuntemus sekä vahva johtajakokemus ovat ilman muuta asioita, jotka virkaan valittavalta kaupunginjohtajalta tulee vaatia. Näin ollen kannatan valtuutettu Kiemungin esitystä siitä, että hallintosäännön pätevyysvaatimuksia ei madalleta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja peräsi viime maanantain poliittisilta ryhmiltä kommentteja siitä, millaisen kaupunginjohtajan Hämeenlinna juuri nyt tarvitsee. Keskustelimme asiasta valtuustoryhmässä ja esiin tuli seuraavia ajatuksia.

Kaupunginjohtajalla tulee olla näkemystä kaupungin kehittämisestä. Näkemysten on oltava realistia, järkeviä ja toteuttamiskelpoisia.  Nykyisessä haastavassa taloustilanteessa kaupunginjohtajalla on hyvä olla vahvaa talousosaamista ja yrityselämän tuntemusta.  Edellytämme myös, että valittavalla kaupunginjohtajalla on näyttöä siitä, että hän on oikeasti saanut aikaan jotain. On hyvä, että kaupunginjohtaja on joutunut johtamaan monia erilaisia ryhmiä.  Emme halua kaupunginjohtajaksi puoluepamppua, vaan taitavan ammattijohtajan, jolla on vahvaa substanssiosaamista ja kokemusta ison organisaation johtamisesta.

Koulutuksen ja ammattiosaamisen lisäksi myös persoonalla on merkitystä.  . Kaupunginjohtajan täytyy tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Sen takia kannattaa selvittää hakijoiden aikaisempien työpaikkojen työilmapiiri. Rakentava persoona vaikuttaa positiivisesti kaupungin henkilöstön työhyvinvointiin ja siten myös työn tuottavuuteen.  Kaupunginjohtajalla ei myöskään tarvitse olla mitään poliittista jäsenkirjaa

Kaupunginjohtajaehdokkaiden seulominen ja lopullisen valinnan tekeminen on seuraava äärimmäisen vaativat tehtävä.  Edellytämme, että haastattelussa ovat mukana kaikkien poliittisten ryhmien edustajat.  Haussa on viisas, osaava ja yhteistyökykyinen kaupunginjohtaja.  Se ei ole liikaa vaadittu.


 

Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toiminnan järjestelyt (21.1.2013)

 

Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n taloudellinen tilanne ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä.  Sekä Keinuparikki että Kaivoparkki ovat ammottaneet  tyhjyyttään, eikä  olemattomilla käyttöasteilla makseta toimintakuluja, puhumattakaan lainojen lyhennyksistä.

Parkkitaloja aikoinaan suunniteltaessa ei osattu ottaa huomioon hämeenlinnalaisten muutosvastarintaa pysäköinnin maksullisuuteen.  Monien kaupunkilaisten vankkumaton periaate on, että pysäköimisestä ei makseta, vaan ajetaan mieluummin vaikka Tiiriöön. Niinpä keskusta näivettyy ja asiakasvirrat suuntautuvat vapaille pysäköintilaitumille.

Pysäköintitalojen taloudellinen ahdinko aiheuttaa negatiivisen kierteen, jossa keskustan ja sen liepeiden loputkin ilmaiset parkkipaikat täytyy muuttaa maksullisiksi, jotta saataisiin pakotettua ihmiset parkkitalojen käyttäjiksi.  Tästä on asukas- ja asiakasystävällisyys kaukana. 

Tosiasia siis on, että Hämeenlinnassa on tällä hetkellä ylikapasiteettia pysäköintipaikoista. Kapasiteettia tulee vielä lisäämään kauppakeskuksen 200 ilmaista asiakaspaikkaa. Niinpä mitään uutta pysäköintilaitosta ei ole tarpeen suunnitella ennen kuin saadaan nykyisten laitosten  käyttöaste edes 50 prosenttiin. Ydinkeskustan asiakkaita palvelemaan voisi harkita jo aikaisemmin mainostamaani keskustan shuttle-bussia, joka kiertäisi pysäköintitalojen, torin ja rautatieaseman väliä.

Jotta torinympäristön liikkeet voisivat edes jotenkin kilpailla asiakkaista katteen kauppakeskuksen ja Tiiriön ilmaisten asiakaspaikkojen kanssa, voisi kokeilla myös sitä, että keskustan kadunvarsipaikat  olisivat ilmaisia perjantai-illasta maanantaiaamuun asti, niin kuin Helsingissä.

Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tulee toiminnan laajentamisen sijaan keskittää voimavaransa uusien pitkäaikaisasiakkaiden hankkimiseen yrityksistä ja taloyhtiöistä. Näin Keinu- ja Kaivoparkin  käyttöasteita saadaan toivottavasti viiden vuoden aikana nostettua.

Nyt käsillä olevaan akuuttiin hätään voitaneen käyttää esityslistalla olevia ensihoitovälineitä.

 

 

HAMK:n toimitilajärjestelyt (10.12.2012)

 

Hämeen ammattikorkeakoulu aikoo keskittää vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki Hämeenlinnan toimintonsa Visamäen alueelle. Tarkoituksena on siis luopua Lahdensivun kampuksesta ja hankkia käyttöön uusia tiloja Visamäestä, josta tarvitaan noin 5000 m2 uutta tilaa. Vaihtoehtoina esitetään joko uudisrakennuksen rakentamista tai ostotarjouksen tekemistä Innoparkille Visa I –rakennuksen kolmesta kerroksesta.

Visamäkeen tehtävien investointien yhteishinta on 12 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus olisi puolet, eli 6 miljoonaa.  Esittelytekstissä ei kuitenkaan kerrota, onko laskelma tehty sen mukaan, että  Hamk ostaa Innoparkin valmiita tiloja vai sen mukaan, että Hamk rakentaa itse uudet tilansa.  Hinta ei varmaankaan ole sama molemmissa vaihtoehdoissa.

Esittelytekstissä ei myöskään kerrota sitä, että Innoparkin Visa1-rakennuksessa ei ole tällä hetkellä tyhjää tilaa, vaan tilat on lähes 100-prosenttisesti vuokrattu. Mikäli  Innoparkt myy kolme kerrosta Hamkille, se joutuu rakentamaan yrityksille uusia tiloja, jälleen lainarahalla ja kaupungin takauksella. Ei kuulosta hyvältä. Hamk rakentakoon itselleen tarvitsemansa uudet tilat, jotka on suunniteltu opetuskäyttöön. Tiivis yhteistyö Innoparkin kanssa ei ole yhteisestä seinästä kiinni, sillä kaikki rakennukset ovat kuitenkin vieri vieressä.

Hamkin suunnitelmiin on kytketty Lahdensivuntien kiinteistöjen siirtyminen kaupungille vastineeksi Innoparkin investoinneista. Lahdensivuntien kiinteistöjen arvoksi esitetään 5 miljoonaa euroa, mutta se voi olla myös jotain ihan muuta. Jos kaupunki ei löydä tiloille järkevää käyttöä ja päättää lopulta purkaa ne asuinrakentamisen tieltä, muuttuu rakennusten arvo miinusmerkkiseksi.

En pidä ollenkaan hyvänä sitä, että kaupunki saa tällä tavalla itselleen tyhjää opetustilaa, joka ikään kuin pakottaa harkitsemaan lukioiden yhdistämistä ja keskittämistä Myllymäkeen. Viimeiset tutkimukset osoittavat,  että parhaat oppimistulokset saavutetaan pienissä yksiköissä, joissa opettajat ja oppilaat tuntevat toisensa.

Lahdensivuntien kampuksen siirtyminen kaupungille ei saa tarkoittaa sitä, että kaupunki ottaa askeleen kohti Myllymäen suurlukiota. Kaupungin tulisi käynnistää samalla kertaa selvitys rakennusten soveltumisesta eri käyttötarkoituksiin. 

Niinpä kannatan valtuutettu Ojansuu-Kauniston esitystä, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. 

 

 

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen strategiset linjaukset (10.12.2012)

 

Hämeenlinnan kaupungin maankäyttösuunnitelmaa on odotettu pitkään ja hartaasti. On erinomainen asia, että ensimmäinen osa kaupunkikehittämisen linjauksista on vihdoin valmistunut. 

Maankäytön keskeisinä periaatteina on vahvistaa kaupungin keskustaa hallitulla rakentamisella sekä täydennysrakentamisella. Samaan aikaan halutaan kehittää kaupunginosakeskuksia ja turvata edellytykset asua myös maaseudulla.

Kaupunginosakeskuksilla tarkoitetaan pääsääntöisesti liittyneiden kuntien kirkonkyliä. Niinpä pitkä ja hankala sana kaupunginosakekeskus kannattaisi vaihtaa koko dokumentissa lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen kirkonkylä.  Näin ollen esimerkiksi sivulla 12 otsikoksi tulisi  Kirkonkylien kehittäminen.

Sivulla 10 oleva kartta 2 esittää luonnosta keskustan liikennesuunnitelmasta. Liikennesuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty,  puhumattakaan kartan keskelle merkitystä Toriparkista. Kartan alla tulisikin lukea keskustan liikennesuunnitelmaluonnos ja P-kirjain tulisi poistaa torin kohdalta, koska pysäköintilaitokselle selvitetään eri vaihtoehtoja.

On hiukan erikoista, että valtuusto  hyväksyy maaomaisuuden hallinnan ja maankäytön  periaatteet ja  tämän jälkeen linjaukset asetetaan KommenTorille kaupunkilaisten kommentoitavaksi. Järjestys olisi kuulunut olla toisin päin. No, koska asiakirja on kuitenkin vielä kesken, niin tällä kertaa voitaneen toimia tässä järjestyksessä.  Jäämme odottamaan jatkoa erityisesti julkisten palveluiden ja ympäristön tilaa koskevien linjausten osalta.

 

 

 

Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys (10.12.2012)

On paikallaan, että Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys uudistetaan ja siinä pyritään ottamaan huomioon Hämeenlinnan alueellinen ja rakenteellinen moniarvoisuus. Uusi kolmiosainen rakennusjärjestyksen kokonaisuus on kattava ja palvelee hyvin koko uutta Hämeenlinnaa.

Vanha Hämeenlinnan kaupungin  rakennusjärjestys on ollut voimassa vuodesta 2003 alkaen.  Rakennusjärjestyksessä löytyy  sivulta 7  pykälä 11, joka käsittelee rakennusten ikkunamainoksia. 

Tekstissä sanotaan, että ”liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muissa vastaavissa tarkoituksissa enintään puolet ilman rakennusvalvontaviranomaisten toimenpidelupaa.  Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunalasin ulkopintaan. Ne eivät saa estää luonnonvalon pääsyä huoneeseen, eivätkä rumentaa rakennusta tai kaupunkikuvaa.”

Kun rakennusjärjestys kerran sanoo näin, niin kysynkin, että miksi tätä järjestystä ei valvota edes keskikaupungilla?  Kaupungin kauneimman rakennuksen, Skogsterin talon alakerran ikkunalasit ovat jo vuosikausia olleet umpeen teipattu mustalla muovilla, ulkopuolelta. Ikkunat ovat olleet järkyttävän näköiset ja taatusti rumentaneet kaupunkikuvaa.

Kysynkin, miksi tällaista toimintaa on katsottu läpi sormien, vaikka voimassa oleva rakennusjärjestys olisi antanut oikeuden puuttua asiaan? 

 

 

 

Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro  (12.11.2012)

Näin valtuustokauden toiseksi viimeisessä  kokouksessa käytän tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni teitä kaikkia neljän vuoden yhteisestä työrupeamasta. Vaikka tällä valtuustokaudella olemme usein olleet asioista eri mieltä, niin on ollut antoisaa tehdä työtä yhdessä. Harmi, että osa tästä porukasta ei ole enää mukana taistelussa ensi vuonna. Kiitos yhteistyöstä ja kaikkea hyvää tuleviin päiviin!

Uuden Hämeenlinnan ensimmäinen valtuustokausikausi ei ole sujunut aivan niin kuin kuviteltiin. Olemme eläneet tällä vaalikaudella kovin erilaisessa maailmassa kuin oli se, jonka aikana kuntaliitosta suunniteltiin. Maailmantalous on heittänyt häränpyllyä, Suomen talous notkahtanut ja Hämeenlinna velkaantunut ennennäkemättömiin lukemiin. Tulevalla valtuustokaudella meillä on kova urakka saada velan kasvu pysähtymään ja talous tasapainoon. Siinä tarvitaan tiukkaa taloudenpitoa ja menokuria niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa.

Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia peruspalveluiden järjestämisestä. Näitä peruspalveluita ovat ennen kaikkea terveydenhoito, vanhustenhuolto ja koulutus. Palveluiden laadukas hoitaminen on kaupungin tärkein imagotekijä. Hämeenlinnan asukasluvun kasvun hiipuessa tänä vuonna onkin syytä miettiä, onko peruspalveluiden maine vaikuttanut muuttovirran tyrehtymiseen.  Tulevan vuoden ja koko valtuustokauden suuri haaste on pitää huolta palveluiden laadusta samaan aikaan kun tasapainotamme kuntataloutta.

Taloussuunnitelman perusteista voisi sanoa, että tilausbudjetti perustuu aika optimistiselle verotulo- ja valtionosuusennusteelle. On oletettavaa, että tulopuoli pettää. Niinpä menokurista on pidettävä tiukasti kiinni ja uusia säästöjäkin löydyttävä.

Perusteissa mainitaan, että henkilöstösopimuksen voimassaoloaikana vuosina 2012-2013 kaupunki ei lomauta henkilöstöään. Toivottavasti samalla periaatteella jatketaan koko valtuustokausi. Lomautuksista aiheutuva haitta on yleensä suurempi kuin niistä saatava hyöty.

Tilaajaosan aloittaa Lasten ja nuorten lautakunta, mikä on aivan oikea marssijärjestys.  Niin ensi vuonna kuin koko tulevana valtuustokautena on vihdoin syytä ottaa lapset ja nuoret painopistealueeksi myös käytännössä.  Lautakunta on nostanut sitovaksi tavoitteeksi nuorten syrjaytymisen ehkäisemisen, mikä on ehdottomasti oikea valinta.  Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja nuorisotakuun toteuttamisessa tarvitaan kaupungin vahvaa panostusta sekä monipuolista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. 

Syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa jo varhaiskasvatusiässä. Niinpä  varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden vahvistuva yhteistyö on viisasta. Samoin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö  joustavan koulunaloituksen kehittämiseksi on hyvä juttu. Lapset ovat erilaisia ja kouluvalmiudet kehittyvät eri tahtiin.

Opetuspalveluiden toiminnallisissa painopisteissä on mainittu monta asiaa, joilla rakennetaan lapsen hyvää päivää.  Painopisteista puuttuu kuitenkin ydinasia, joka saisi olla kirjattuna tavoitteisiin joka ikinen vuosi: ”laadukas perusopetus kohtuullisen kokoisissa opetusryhmissä”.  Siinä tavoitetta, jonka eteen kannattaa tehdä työtä!

Kouluterveydenhuollon vahvistaminen ja uusien laajojen  terveystarkastusten aloittaminen kuuluu niihin asioihin, jotka budjetissa ilahduttavat. Kouluterveydenhuolto on tärkeässä roolissa lasten ja nuorten terveyserojen kaventamisessa ja sitä kautta myös syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan järjestämis- ja rahoitusvastuu on suuri ja siksi lautakunnan linjaukset ovat erityisen tärkeitä.  Kriittisinä menestystekijöinä on ensimmäiseksi mainittu talouden tasapainottaminen, tuottavuusohjelma ja kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Minne on unohtunut palveluiden laatu? Vaikka tavoitellaan kustannustehokkuutta, niin lautakunnan sitovana tavoitteena tulee edelleen olla laadukkaat, elämänkaaren mukaiset palvelut.  

Terveydenhuollon tulevaisuuden suuret linjat ovat vielä auki, mutta silti omaa toimintaa täytyy  kehittää. Väestön terveyserojen kaventamisen aloittaminen korkean riskin potilaista ja terveyshyötymallin toteuttaminen ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksen vakiinnuttaminen ja psykiatrian konsultaation kehittäminen on hyvä asia. Huolta kuitenkin herättää lasten ja nuorten psykiatriset palvelut, joissa on paljon parantamisen varaa.  On pidettävä huoli, että matalan kynnyksen nuorisopsykiatriset palvelut eivät jää tetolan ja lanulan väliselle harmaalle vyöhykkeelle, josta kumpikaan lautakunta ei ota vastuuta.

Ikäihmisten lautakunnan tärkeänä tavoitteena on palveluiden turvaaminen nykyisen ja tulevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kotihoidon vahvistaminen on välttämätöntä niin vanhusten oman elämänlaadun kuin palvelurakenneuudistuksen kannalta. Mitä paremmin kotihoito toimii, sitä pitempään vanhukset pystyvät asumaan kotonaan.

Lautakunnan tavoitteisiin on kirjattu pitkäaikaishoivapaikkojen väheneminen viidellä paikalla kuukaudessa. Tällaisen tavoitteen kirjaaminen näkyviin on tarpeetonta ja epäeettistä. Jos kotihoitoa vahvistetaan niin että pitkäaikaishoivapaikoille ei ole kysyntää, niin paikkoja voidaan toki vähentää.  Laitospaikkojen vähentäminen ei kuitenkaan voi olla lautakunnan tavoite.

Lautakunnan painopisteissä mainitaan, että ikäihmisille suunnattuja perintövaroja kohdennetaan pieniin asunnon muutostöihin. Tämä on järkevää perintövarojen käyttöä ja auttaa vanhuksia selviytymään pitempään kotonaan.  

Lautakunnan painopistealueisiin kristillisdemokraatit kaipaisivat vielä mainintaa vanhuksen oman mielipiteen kunnioittamisesta sekä tiedonkulun parantamisesta omaisten suuntaan.  Hyvä informointi ei maksa mitään, mutta antaa vanhuksille ja omaisille turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kaupungin toimintaan.

Yhdyskuntalautakunnan rooli kaupungin kehittäjänä on suuri.  Lautakunnan tueksi tarvittaisiin taitava kaupunginarkkitehti, niin ettei jatkuvasti tarvitsisi teettää kalliita suunnitelmia ulkopuolelta. 

On hyvä, että lautakunnan keskeiseksi painopisteeksi on kirjattu suunnitelmallisuuden ja ennalta ohjauksen lisääminen. Erityisesti infran kunnostussuunnitelma ja aikataulutus on välttämätöntä, jotta verkostot pysyvät kunnossa.

Yhdyskuntalautakunnan kohdalla tulisi huomioida, että valtuusto on päättänyt lapsivaikutusten arvioinnista kaikessa  päätöksenteossa. Kun suunnitellaan uusia asuinalueita, on tärkeää ottaa huomioon rakentamisen moninaiset vaikutukset lapsiin ja nuoriin ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Tämä olisi hyvä kirjata varsinkin yhdyskuntalautakunnan keskeisiin painopisteisiin.

Engelinranta on päässyt budjettikirjaan mukaan ja yhtiölle on varattu reilu määräraha, jota tultaneen taas käyttämään alueen tarpeettomaan mainostamiseen kaupunkilaisille.  Määrärahasta on varaa leikata osa tärkeämpiinkin kohteisiin. 

Muiden lautakuntien kiristäessä kukkaronnyörejä tulee välillä sellainen olo, että yhdyskuntalautakunta elää jossain toisessa todellisuudessa. Niin säästelemättä on tässä kaupungissa viime vuosina kunnostettu puistoja ja rantoja. Uudet komeat maisemanhoitosuunnitelmat on jälleen teetetty Kaupunginpuistoa varten.  On toki hienoa, että ympäristöstä pidetään huolta, mutta tässä taloustilanteessa vähempikin loisto riittäisi.

Lopuksi käsittelen lyhyesti investointeja.  Kaupungin investointilista on pitkä, eikä loppua näy. Ensi vuoden tärkeitä investointeja ovat kaikki perusparannushankkeet, Ojoisten lastentalo, Voutilan päiväkoti ja Tuomelan koulun peruskorjauksen suunnitteleminen.  Välttämättömiä peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeita tulee ilmi jatkuvasti ja lista sen kuin pitenee vuosi vuodelta. Terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeät kohteet on pakko priorisoida etusijalle remonteissa.  Niihin ei kuulu Ahveniston maauimalan remontti. Sen aika  tulee -  jos ja kun -kaupunki saa taloutensa tasapainoon.

Kaupungin strategiassa sanotaan, että Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Talouden kiristyessä tästä tavoitteesta on entistä tärkeämpää pitää kiinni.  Ensi vuonna on priorisoinnin ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisen aika. Koska kaikkeen ei ole varaa, on tärkeintä investoida ihmisiin, ensi sijassa lapsiin ja nuoriin. Se sijoitus kantaa parasta korkoa tulevaisuuteen!

 

 

 

Hämeenlinnan kaupungin arviointikertomus  (8.10.2012)

Tarkastuslautakunta esitti valtuustolle, että se velvoittaisi kaupunginhallituksen antamaan kaupunginvaltuustolla lokakuun kokouksessa  selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty  arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi.  Samoin tarkastuslautakunta pyysi selvitystä toteutumattomien tavoitteiden osalta. Tällainen selvitys meillä on nyt edessämme. 

Selvityksen nimi on osuvasti ”kootut lisäselvitykset”. Näitä koottuja selityksiä ja selvityksiä meillä on taas melkoinen nivaska. No, tässä selvityksessä on ihan pätevää asiaa, joskin myös selittelyn makua. Haluan nostaa esiin pari asiaa aivan selvityksen alusta. 

Kohdassa 4.2. kiinnitetään huomiota konsernivalvonnan tehostamiseen. Todetaan, että kaupunginhallituksen kokouksissa on usein info-pykälä, jossa yhtiöiden edustajat käyvät kertomassa hallitukselle ajankohtaisista asioista. Tarkastuslautakunta suosittelee, että kyseenä olevat asiat ja mahdolliset jatkotoimenpiteen dokumentoidaan pöytäkirjaan. 

Vastineessa luvataan, että infojen dokumentointitasoa parannetaan. Se on hyvä.  On myös tärkeää, että infot tapahtuvat kaupunginhallituksen kokouksissa ja oleellinen tieto tavoittaa kaikki kh:n jäsenet. On myös pidettävä huoli siitä, että infot ovat vain infoja ja asioihin mahdollisesti liittyvät päätökset tuodaan esityslistalle ja kirjataan erikseen päätöspykäläksi. Enää ei pitäisi joutua kuuleman sellaisia selityksiä, että kh on ollut ”tietoinen” asiasta, mutta missään ei näy mustaa valkoisella. 

Toinen huomio koskee kohdassa 6.2. käsiteltävää palveluiden tuotteistusta. Selvityksessä todetaan, että tuotteistusjärjestelmän ylläpito ja ja mittavat laskennat sitovat paljon työaikaresursseja. Selvityksen mukaan olennaisin kysymys tässä vaiheessa onkin, minkä merkityksen tuotteistukselle ja sen tuloksille tilaajat, kaupungin johto, poliittiset päättäjät sekä myös tuottajat itse antavat. 

Minä sanoisin puolestani, että oleellisin kysymys on, kannattaako meidän ylläpitää tällaista tilaaja-tuottaja-järjestelmää, jonka hyöty on kyseenalainen, mutta kustannukset suuret? Kaupungin kallispalkkaiset johtavat virkamiehet voisivat kilpailutusten sijaan mieluummin käyttää aikaansa kaupungin oman toiminnan kehittämiseen. Siinäkin riittää parantamisen varaa. 

Myös koko luku 7, joka käsittelee konserniohjausta ja raportointia, tulee ottaa todella vakavasti. Tulevalla valtuustokaudella konsernivalvonta pitää hoitaa paremmin, kuin mitä tähän asti on tehty. Toivon, että tässä auttaa kaupunginhallitukseen perustettava uusi konsernijaosto,. Myös mahdollisen uuden kaupunginjohtajan on syytä priorisoida konsernivalvonta tehtäviensä ykköstasolle.  

 


 

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä (10.9.2012)


Terveyden- ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta käsitteli  terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa kahteen otteeseen. Lautakunta kävi asiasta iltakoulua ja päädyimme toisessa kokouksessa hyväksymään suunnitelman sellaisenaan. 

Valtuustoryhmämme käsittelyssä esiin on nyt kuitenkin noussut selviä puutteita, jotka on tässä hyvä nostaa esiin. Suunnitelmaan olisi hyvä tehdä vielä joitain korjauksia tai täydennyksiä. 

Suunnitelma on koottu hyvin siltä osin, että siinä todetaan nykyisyys ja arvioidaan tulevaa. Konkreettiset suunnitelmat tulevaisuuden toimintatavoista jäävät kuitenkin vähälle. Tämä korostuu varsinkin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kohdalla. 

Terveydenhuoltolain mukaan järjestämissuunnitelmassa on sovittava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista. Nyt laaditussa suunnitelmassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osuus jää hyvin vähälle, vaikka sen tulisi olla koko terveydenhuollon kulmakivi. Pidemmän aikavälin tavoitteena mainitaan sivulla 15 ainoastaan, että ”Kuntalainen ottaa vastuun oman terveytensä ylläpitämisestä ja edistymisestä, omahoito vahvistuu.” Tähän pyritään kanavamallin avulla, mutta on kai ennnaltaehkäisevä terveydenhoito muutakin?

Mihin on unohtunut hyvinvointineuvolat, koulu ja opiskelijaterveydenhuolto? Ne olisivat ansainneet omat kappaleensa ja kehittämissuunnitelmansa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on myös tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.  

 

 

Takauksen myöntäminen /Kiinteistö Oy Moreeni-Metalli (10.9.2012)


Kiinteistö Oy Moreeni-Metallin takauspyyntö kuuluu sarjaan takauksia, joilla Hämeenlinnan kaupungilla ei pitäisi olla mitään tekemistä. Takaaminen on rahoitusta ja kaupungin ei tule rahoittaa yksityisiä yrityksiä ilman erityisperustetta. Erityiseksi perusteeksi ei riitä odotus 5-7 uudesta työpaikasta. Mikä tahansa firma voisi pyytää samalla perusteella kaupunkia takaamaan oman lainansa. Puoltavaksi tekijäksi ei käy myöskään se, että firma on hyvä ja luotettava. Kaikkia yrityksiä pitää kohdella tasavertaisesti.

Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 10 %. Miksi?  Innoparkin erityistarkastuksen yhteydessä keskustelin PwC:n edustajan kanssa. Tilintarkastajan tiukka kanta oli, että kaupungilla ei pitäisi ollenkaan olla tällaisia 10%:n omistuksia eri yhtiöistä. Ne aiheuttavat vain turhia ongelmia. Kaupungin kannattaisikin  myydä niin Moreeni-Metallin osakkeet kuin  muutkin samantyyppiset  pienet osakkuuteensa eri yhtiöissä. 

Hämeenlinnan kaupungin tehtävä ei ole järjestää yksityisen yrityksen rahoitusta. Jos kaupunki päättää taata lainan, niin takaukselle tulee määritellä provisio, joka on esimerkiksi 1-2 prosenttia lainasummasta.

Olin valmistellut esityksen takauspyynnön hylkäämisestä. Koska valtuutetu Kirsi Ojansuu-Kaunisto teki kuitenkin esityksen asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun, niin kannatan Ojansuu-Kauniston esitystä.

 

 

 

Innopark-konsernin erityinen talouden ja hallinnon tarkastus (11.6.2012)

Tarkastuslautakunta on tehnyt hyvää työtä Innopark-tarkastuksessa ja tuonut esiin lukuisia asioita, joihin tulee kiinnittää vakavaa huomiota.

Lautakunnan tärkeimmät havainnot siitä, että Innoparkin konsernivalvonta  on ollut riittämätöntä,  tiedonkulku puutteellista, päätösten kirjaaminen  epätarkkaa ja toimivaltuudet  epäselviä on surullista luettavaa.  On hyvin todennäköistä, että sama huonosti hoidettu  konsernivalvonta koskee myös muita kaupungin yhtiöitä.

Tarkastuslautakunnan 12-kohtainen lista kehittämisehdotuksista on painavaa asiaa, joka tulee kehystää huoneentauluksi kaikkien kaupungin yhtiöiden seinälle.  Erityisesti kannattaa huomioida vaatimus kaikkien tärkeiden  asiakirjojen ja neuvotteluiden dokumentoimisesta täsmällisesti, selkeästi ja yksiselitteisesti. 

Tarkastuslautakunta esittää, että kaupungin ja yhtiöiden välillä tulee tehdä konsernisopimus, jolla velvoitetaan yhtiön johto selvemmin informoimaan kaupunginhallitusta niistä asioista,  joista sen tulee olla tietoinen tai sen tulee tehdä päätös. Itse asiassa jo nykyinen voimassa oleva konserniohje velvoittaa yhtiöt tähän, jos ne vain sitä noudattaisivat. 

Tosiasia on kuitenkin, että yhtiön hallitus toimii ensisijaisesti osakeyhtiölain  mukaisesti.  Deloite & Touchen raportin mukaan kaupungin päätökset eivät ole sellaisenaan kaupungin omistamia yhtiöitä oikeudellisesti sitovia. Yhtiön johdolla on velvollisuus huolellisesti toimien edistää yhtiön etua, eikä yhtiön etu tarkoita välttämättä kaupungin etua.  Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.  Varsinkin, jos kaupungin yhtiöllä on muitakin osakkaita, on otettava huomioon vähemmistöosakkaiden suojaa koskevat säädökset. 

Näin ollen voidaan todeta, että kaupungin ei tulisi ylipäätään perustaa yhtiöitä, jos se haluaa päättää omasta toiminnastaan ja omista riskeistään. Osakeyhtiöiden tekemiin tyhmyyksiin on äärettömän vaikea puuttua.  Kaupungin olisi myös viisaampaa pitää omistus kokonaan itsellään, eikä ottaa  mukaan vähemmistöosakkaita. 

Kun yhtiöitä kuitenkin on, niin konsernivalvonnan rooli on enemmän kuin tärkeä. Innoparkin hallituksesssa on kaikkina toimintavuosina istunut kaupungin edustajia, joiden nimenomaisena tehtävänä on ollut toimia viestinviejänä yhtiön ja kaupungin välissä. Mitä nämä edustajat ovat tehneet? Miksi kaupunginhallitusta ei informoitu edes kymmenien miljoonien korkojohdannaiskaupoista? 

Tarkastuslautakunta huomauttaa raportissaan useassa kohdin, että konserniohjeiden mukainen konsernivalvonta ja omistajaohjaus ei ole toteutunut.  Innoparkin konsenivalvonta on laininlyöty.  Kuitenkin lautakunta toteaa lopuksi, että suoritettu arviointi ja asiantuntijoilta saadut lisäselvitykset eivät anna aihetta oikeudellisiin jatkotoimenpiteisiin ryhtymiseen.  

Hyvä jos näin on. Pitkäaikaisten Innoparkin hallituksen jäsenten olisi kuitenkin syytä vetää omat johtopäätökset ja erota tehtävästään.

 

 

 

Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma (11.6.2012)


Tarkastuslautakunta on esittänyt vastuuvapauden myöntämistä kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle  edellyttäen, että laaditaan taloutta tasapainottava toimenpideohjelma ja valtuusto hyväksyy sen. Tämä kuntalain edellyttämä toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi olisi  pitänyt laatia Hämeenlinnassa ehdottomasti jo viime vuonna, jolloin näin katastrofaalisiin tilinpäätöslukuihin ei olisi päädytty. Toimenpideohjelman huolellinen laatiminen ja toteuttaminen on nyt välttämätöntä. 

Pöytäkirjan liitteenä oleva toimenpideohjelmaluonnos on kovin optimistinen ja edellyttää valtionosuuksien kasvavan ennusteiden mukaan. Samoin Hämeenlinnan verotuloennuste perustuu nykyisen kaltaiseen kasvuun. Toivotaan, että niin käy ja talouden isot pyörät pyörivät oikeaan suuntaan myös vuosikymmenen lopulla. Sitä ei kuitenkaan kukaan tiedä. 

Tasapainotusohjelman tuloslaskelmassa huomiota kiinnittää korkomenojen suuri määrä, jatkossa yli 8 miljoonaa vuodessa. Se vastaa lähes yhtä kunnallisveroprosenttia. Samoin ihmetystä herättää ”muiden rahoituskulujen” kymmenkertaistuminen  alle  miljoonasta reiluun 8 miljoonaan viime vuonna. Mitä nämä ”muut rahoituskulut” ovat?  On erittäin suuri riski, että kaupungin rahoituskulut   tulevat  vuoden 2013 jälkeen kasvamaan vielä paljon enemmän, mikäli Innoparkin korkojohdannaisten kassavirta kääntyy negatiiviseksi ja yhtiö joutuu maksamaan korkoa pankille. Innoparkin omasta liikevaihdosta ei niitä korkoja makseta.    

Toimenpideohjelmassa epäilystä herättää sairauspoissaolojen 5 %:n vähentämistavoite, joka on sinänsä hyvä ja tärkeä tavoite. Tosiasia on kuitenkin, että esimerkiksi vanhustenhuollossa henkilöstö työskentelee jaksamisen äärirajoilla ja sairauspoissaolot ovat jatkossa pikemminkin lisääntymään päin. 

Lasten ja nuorten kasvua tukevissa palveluissa mahdollisia tuottavuushyötyjä  tulee syömään jatkuvasti lisääntyvä lasten huostaanotto  pikkulapsista teini-ikäisiin. 

Suurimmat säästöt on laskettu saavutettavan ikäihmisten palveluissa. Suurta huolta herättää kuitenkin suunnitelmat ikäihmisten kotihoidon kriteerimuutoksista sekä ympärivuorokautisen hoivan vähentämistavoite. Miten ne tulevat onnistumaan samanaikaisesti ilman että jätämme vanhuksia heitteille? Jos vanhusten halutaan asuvan mahdollisimman pitkään kotona, on heidän saatava kotiin riittävä hoito.  Ikääntyneiden ja huonokuntoisten vanhusten määrän kasvaessa myös ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan määrällisesti enemmän ja siitä emme pääse mihinkään. 

Suurimmat tuotot on laskettu saatavan Sunny Car Centerin tontin myynnistä. On hyvä, että kaupunki saa myyntituloa maa-alueiden myynnistä.  Aiesopimuksessa on kuitenkin sovittu, että kaupunki vastaa alueen ulkopuolisen infran rakentamisesta. Infran rakentaminen mahdollisine uusine moottoritien liittymineen maksaa kuitenkin paljon.  Näin ollen tonttien myynnin nettotulo ei liene lähelläkään toimenpideohjelmassa mainittua 15 miljoonaa. 

Missä viipyvät säästö- ja lykkäyssuunnitelmat  tulevista investoinneista? Samoilla  verorahoilla investoinnitkin maksetaan ja kaikki investoinnit aiheuttavat vuotuisia käyttökuluja,  jotka ovat pois palveluista.  On turha puhua, ”ettei rakenneta verarahoilla vaan yhtiö ottaa lainaa”. Kaikki kaupungin takaamat lainat ovat verorahoilla rakentamista. Investoinneissa on nyt otettava järki käteen ja unohdettava  se, mikä ei ole välttämätöntä. Tilat lapsille ovat tärkeämpiä kuin tilat autoille. 

Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman laatimisessa on nähtävissä kiire ja ylimalkaisuus. Se on pikaisesti kyhätty kokoon täyttämään tarkastuslautakunnan ja kuntalain 65 §:n  vaatimus, jotta vastuuvapaus voitaisiin myöntää kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Toimenpideohjelma ei ole realistinen eikä sen toteutuminen uskottavaa.  Säästökohteiden painotus ei myöskään ole oikea. 

Näin ollen kannatan  Ritva Oinosen esitystä toimenpideohjelman palauttamisesta uudelleen valmisteluun.

 

 

Eteläranta-hanke (21.5.2012)

Jos kysyisimme kaupunkilaisilta, miten he toivoisivat Etelärantaa kehitettävän, niin aika monen vastaus olisi, että ei mitenkään.  Ainoastaan uimahalli pitäisi peruskorjata ja mielellään Hämeenkaarikin. Suurin osa kaupunkilaisista haluaisi säilyttää alueen nykyisenlaisena virkistys- ja messualueena. Kaupunkilaisten mielipidettä ei liene kysytty Etelärannan arkkitehtikilpailua käynnistettäessä ja jatkosta päätettäessä. 

Valtuuston mielipidettä ei puolestaan kysytty Eteläranta Oy –yhtiötä perustettaessa.  Moni hämmästeli jälleen uuden yhtiön perustamista ja vielä enemmän yhtiön  hallituksen jäsenten valintaa kokonaan kaupunginhallituksen sisältä.  Toivoa sopii, että hallituksessa on riittävää osaamista suuren hankkeen budjetointiin, kilpailuttamiseen ja markkinointiin.   

No, suunnitelmat Etelärannasta ovat jo pitkällä, joten peruutusvaihdetta ei taida enää löytyä. Nyt täytyy huolehtia siitä, että jättimäinen kaupunkikehityshanke onnistuu mahdollisimman hyvin niin toiminnallisesti, taloudellisesti kuin maisemallisesti. 

Konseptin avainsanoissa mainitaan, että Etelärannasta kehitetään alue, jossa on monimuotoista asumista. Toivon, että tästä monimuotoisuudesta oikeasti tullaan pitämään kiinni ja Etelärannasta löytyy kovan rahan asuntojen lisäksi  myös osaomistus- ja vuokra-asuntoja. Kalliiden rakennuskustannusten takia on vaarana, että rakentajat pyrkivät maksimoimaan tuottonsa ja rakentamaan ainoastaan kalliita omistusasuntoja. 

Suunnitelmassa mainitaan useasti  ”korkealuokkainen kaupunkikuva” (esimerkiksi sivun 23 alaosassa). Mielestäni sana korkealuokkainen antaa vääränlaista viestiä. Kaikkien asuntojen on tietysti oltava laadukkaita ja hyvin rakennettuja. Korkealuokkaisen kaupunkikuvan sijasta olisi kuitenkin parempi puhua viihtyisästä kaupunkikuvasta. Etelärannan tulee olla omaleimainen ja viihtyisä asuinalue. 

Kehittämiskonseptissa kehutaan, että ”Eteläranta muodostetaan paikallisesti ja valtakunnallisesti esimerkilliseksi kohteeksi, jossa ekologisuudella on suuri imagoarvo”. Tämä on ilman muuta hyvä asia. Etelärannalla olisi lisäksi mahdollisuus saada mainetta ”reilun työn rantana”  eli alueena, jossa ei tehdä ainuttakaan harmaata työtuntia. Kaikilta kilpailutuksiin osallistuvilta rakennusfirmoilta tulee vaatia, että jokainen työmies alihankkijoiden apupoikiin asti on laillisesti ja työehtosopimusten mukaan palkattu. Ehkäpä näin työpaikkoja avautuu paremmin myös paikallisille rakennusmiehille.

 

 

Sosiaaliasiamiehen selvitys (21.5.2012)

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2011 on jälleen hyvää ja hyödyllistä luettavaa. Satu Loippo on tehnyt erinomaista työtä kootessaan monipuolisen ja paljon tietoa antavan selvityksen. Erityinen kiitos täytyy antaa selvityksen selkeälle ulkoasulle ja helpolle luettavuudelle. 

Sosiaaliasiamiehen selvitys on  tällä kertaa varsin armollinen Hämeenlinnaa kohtaan. On ilo lukea, että toimeentulotukea koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet 30 % edellisvuodesta. On myös hieno kuulla, että sosiaaliasiamiehelle on välittynyt toimeentulotuen työntekijöiden hyvä yhteishenki ja korkea ammatillisuus. Tällaisia harvinaisia kehuja saa toivottavasti jatkossa kuulla yhä useammasta yksiköstä! Ammatillisuuden kehittämiselle täytyy kaupungin antaa myös mahdollisuuksia. 

On ymmärrettävää, että yhteydenottoja on tullut paljon vanhusten omaisilta. Nopea palvelurakenteen muutos laitoshoidosta palveluasumiseen herättää hämmennystä, samoin painopisteen muuttaminen kotihoitoa yhä enemmän tukevaksi.

Sosiaaliasiamies nostaa esiin tehostetun palveluasumisen asiakkaiden epätyydyttävän aseman. Laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen vastaavat usein sisällöltään tosiaan, mutta maksurasitus asiakkaalle on aivan erilainen.  Laitoshoidossa kaikki kuuluu hintaan, kun taas palveluasumisessa kaikista palveluista maksetaan erikseen.  Palvelumaksut saattavat ylittää asiakkaan tulot niin että tämä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tässä ei ole mitään järkeä. Sosiaalihuollon palveluista perittävä maksun alentaminen on aina ensisijainen vaihtoehto toimeentulotuen myöntämiseen nähden. 

Koska Hämeenlinnan vanhusten asumisessa ollaan yhä enemmän suuntaamassa painopistettä vanhainkodeista palvelutaloihin, on varmasti paikallaan maksuperusteiden selkeyttäminen, yhtenäistäminen ja tarpeen mukaan kohtuullistaminen.  Maksujen selkeässä informoinnissa on parantamisen varaa – sen ovat myös tietoa kysyvät luottamushenkilöt saaneet kokea.
 

 

Poliittisen johtamisen kehittäminen (2.4.2012)

Hämeenlinnan kaupungin poliittisen päätöksenteon uudistamiselle on varmasti tarvetta. Tätä uudistusta on nyt puitu vuoden verran  ja asiaa käyty läpi niin valtuustotyhmissä kuin erillisissä seminaareissa. Tuloksena on laihanlainen esitys, joka ei valitettavasti puutu oleellisimpiin asioihin, joihin uudistusta kaivataan.

Poliittisen päätöksenteon uudistamisen suurimmat tarpeet olivat mielestäni valtuuston painoarvoin lisääminen poliittisessa päätöksenteossa, päätöksenteon demokraattisuus ja avoimuus, luottamuspaikkojen oikeudenmukaisempi jakaminen ja konserniyhtiöiden pätevämpi  hoitaminen. 

Tässä uudistusesityksessä melkoisen suuren painoarvon saa kuitenkin palkkiojärjestelmän uudistaminen. Kristillisdemokraatit eivät ole kannattaneet palkallisia luottamustehtäviä, joten emme kannata tätäkään esitystä viikkotyöpäivien maksamisesta puheenjohtajille ja kaupunginhallituksen jäsenille.  Palkan maksamisen tekee ongelmalliseksi jo luottamushenkilöiden  erisuuruiset ansiot mahdollisesta peruspäivärahasta yrityksen johtajan palkkoihin. Toisen päiväpalkka voi olla 100, toisen 1000 euroa. Ryhtyykö kaupunki näin työttömän luottamushenkilön työllistäjäksi? Miten huolehditaan myös eläke- ym. maksujen kertymisestä?   

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä painotti lausunnossaan, että ”luottamuspaikkojen kasautumista samoille henkilöille tulee välttää”.  Tämä ajatus oli myös monella muulla pienryhmällä.  

Niinpä esitän, että kohtaan, jossa puhutaan luottamuspaikkojen jakamisesta, lisätään loppuun yksi lause:

Pyritään välttämään luottamuspaikkojen kasautumista samoille henkilöille.

  

 


Teknologiakeskus Innoparkin talous- ja yritysjärjestelyt (2.4.2012)

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.10., että ”Teknologiakeskus Innopark Oy:n tulee rahastoida korkojohdannaisista kertyvät tulot 1.10.2011 alkaen ja ne käytetään esimerkiksi siirtovaiheessa riskien pienentämiseen.” 

Innoparkin hallitus puolestaan päätti, että korkojohdannaiset tuloutetaan yhtiön tulokseen ja rahastoidaan kokonaisuudessaan erilliselle tilille. Loppuvuonna on rahastoitu reilut 270 000 euroa,  jolla ei vielä pitkälle pötkitä. 

Korkojohdannaiset ovat spekulatiivisia sijoituksia, joiden riskit ylittävät monin kerroin Innoparkin pääomat. Valtuuston tarkoituksena oli kerryttää puskuria ja varautua tilanteeseen, korkovirta kääntyy Innoparkista pankkiin päin ja yhtiö joutuu maksamaan pankille merkittävän suurta korkoa.  Korkoriskit alkavat kasvaa vuoden 2014 ja  vuoden 2019 alusta lähtien. 

Teknologiakeskus Innopark pyytää, että se saisi käyttää korkojohdannaisista kerrytettyä toistaiseksi hyvin vaatimatonta rahastoa yhtiön kiinteistölainojen mahdollisesti nouseviin korkoihin. 

Innoparkin lainojen korot ovat tällä hetkellä hyvin matalalla tasolla, eikä näköpiirissä ole mitään merkittävää korkotason nousua. Näin ollen Innoparkin pitäisi selviytyä  pienestä korkotason noususta ilman että korkojohdannaisrahastoon kosketaan. Ne rahat tulevat varmasti vielä kipeään tarpeeseen. 

Kaupunginhallitus esittää, että Teknologiakeskus Innopark saisi käyttää korkojohdannaisten tuottoja niistä aiheutuvien veroseuraamusten maksamiseen ja että muilta osin ohjauksesta päättää kaupunginhallitus. 

Jos tällaisia veroseuraamuksia tulee, niin niihin rahastoa voitaneen käyttää.  Mihinkään muuhun tarkoitukseen rahastossa olevia rahoja ei toistaiseksi  pidä käyttää, eikä kaupunginhallitukselle tule antaa oikeuksia päättää mistään muusta käytöstä.  Valtuuston tahto lokakuun kokouksessa oli selkeä ja sitä tulee kunnioittaa. 


 

 

Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittiset linjaukset (6.2.2012)

Hämeenlinnan kaupungin uudet omistajapoliittiset linjaukset tulevat varmasti tarpeeseen. Tosin meillä on ollut hyviä ohjeita jo aikaisemminkin, kunhan niitä olisi kaikilta osin noudatettu. Reilu vuosi sitten hyväksyimme kaupungin uudet konserniohjeet, joiden mukaan toimimista vielä opetellaan. Toivottavasti  nämä uudet omistajapoliittiset linjaukset otetaan käyttöön koko konsernissa viivyttelemättä.

Linjauksen mukaan kaupungin ”omistajapolitiikan tulisi olla hyvin ohjattua, kontrolloitua, läpinäkyvää ja tavoitteellista”. Jotta tämä toteutuisi, niin konsernirakennetta ja vastuita pitää edelleen selkeyttää.

Sivulla 10 mainitaan, että kaupunginhallituksen on säännöllisesti ja dokumentoidusti seurattava kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa. Tässä on syytä huomioida sana dokumentoidusti. Viime aikoina on turhan usein kuultu, että kaupunginhallitusta on informoitu tai asiasta on keskusteltu, mutta mitään mustaa ei ole valkoisella. Tässä asiassa olisi nyt petraamisen paikka. On parempi nostaa pienetkin asiat esityslistalle ja tehdä niistä virallinen päätös,  kuin sopia asioita sisäpiirissä ilman mitään dokumentointia.  Joku kuitenkin myöhemmin kyselee, että kuka päätti mitä, missä ja milloin.

Omistajapoliittiset ohjeet ovat pääosin hyvät ja kattavat. Joitain sanatason täsmennyksiä niihin olisi kuitenkin hyvä tehdä. Esimerkiksi sanat merkittävä ja olennainen esiintyvät tekstissä usein ja ovat ongelmallisia. Kuka määrittelee, milloin joku riski on merkittävä tai muutos on olennainen?  Tällaiset sanamuodot jättävät linjaukset kovin tulkinnanvaraisiksi ja niitä kannattaisi välttää.

Sivulla 11 käsitellään yhteisön toimintamuodon valintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa. On erittäin tärkeää, että kaupunginvaltuusto tekee päätökset kaikissa asioissa, joissa kaupungin oman palveluntuotannon toimintamallia aiotaan muuttaa tai siirtää hoidettavaksi toisessa yhteisömuodossa. Kaupunginvaltuusto ei siis tee vain periaatepäätöksiä vaan kaikki päätökset, jotka liittyvät omasta palveluntuotannosta luopumiseen.

Niinpä kannatan valtuutettu Koskisen (valtuustoryhmien pj:ien yhdessä sopimaa) muutosesitystä kohtaan 4.1.1., joka selkeyttää valtuuston päättävää roolia palveluntuotannon järjestämistä koskevissa asioissa.

Näillä evästyksillä kannatan omistajapoliittisten linjauksien hyväksymistä - ja ennen kaikkea noudattamista.


Budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoro (14.11.2011)

Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2012 tilausbudjetti on tiukka talouden tervehdyttämispaketti. Se sisältää monia tarpeellisia elementtejä, jotka auttavat saamaan kaupungin talouden tasapainoon ja velkaantumisvauhdin kuriin.  On tärkeää, ettemme kerää kohtuutonta velkataakkaa seuraavan sukupolven maksettavaksi ja syö jo etukäteen tulevan hyvinvoinnin eväitä.  Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä on tyytyväinen siitä, että tilausbudjetti on tasapainossa ja tulos jopa lievästi ylijäämäinen.

Kuitenkin tilausbudjetissa ja taloussuunnitelmassa on asioita, jotka aiheuttavat suurta huolta.  Tiukka talouden tasapainottamisohjelma kuihduttaa peruspalveluita, joiden kehittämiseen tämä budjetti ei juurikaan anna mahdollisuuksia.  Monessa kohdassa mennään siitä, mistä aita on matalin ja toimitaan laillisuuden riskirajoilla.  Näitä rajoja koetellaan erityisesti vanhustenhuollon henkilöstömitoituksessa ja terveydenhuollon jonotusajoissa.

Tilausbudjetti sisältää sekä kunnallisveron että kiinteistöverojen korotuksen.  Verojen korottaminen jo toisen kerran valtuustokauden aikana ei varmaan ole ollut kenenkään suunnitelmissa, mutta se on kuitenkin tässä taloustilanteessa perusteltu ratkaisu. Ilman veronkorotuksia palveluita jouduttaisiin karsimaan kovemmalla kädellä tai vaihtoehtoisesti velka kasvaisi vielä enemmän.

Erilaisissa kyselyissä on tiedusteltu ihmisiltä, mitä he arvostavat eniten asuinpaikassaan. Ykkössijalle nousevat yleensä laadukkaat peruspalvelut, joista tärkeimpänä pidetään päivähoitoa, turvallista lähikoulua, toimivaa perusterveydenhuoltoa ja hyvää vanhusten hoivaa. Monet ovat valmiita veronkorotuksiinkin, jos kokevat saavansa rahalleen vastinetta.

Hämeenlinnan ongelma on tällä hetkellä se, että kaupunkilaisilla on voimakas kokemus palveluiden huononemisesta yhtä aikaa veronkorotusten kanssa.  Kaupunki perustaa jättikouluja, siirtelee vanhuksia vastoin heidän omaa tahtoaan, suunnittelee terveysasemien sulkemista ja antaa lasten ja aikuisten oireilla huonokuntoisissa rakennuksissa.  Uutiset kertovat useista hankkeista ja projekteista, joihin kaupunkilaiset kokevat veroeurojensa katoavan kuin Kankkulan kaivoon, ilman mitään vastinetta.

Korottaessamme veroja on tärkeää pitää huolta laadukkaista peruspalveluista. On syytä erottaa elintärkeät palvelut niistä, jotka eivät ole välttämättömiä. Tämä koskee erityisesti tulevia investointeja, joiden kautta rakennetaan palveluita kaupunkilaisille. Näyttää siltä, että tällä hetkellä painotus on hankkeissa, joita ilmankin tultaisiin aivan hyvin toimeen. 

Hämeenlinnalla on valtava korjausvelka lukuisissa kiinteistöissään. Tämä korjausvelka kasvaa koko ajan.  Tulevien vuosien taloussuunnitelmissa on perusparannushankkeisiin varattu vain kaksi miljoonaa euroa. Summa on pahasti alimitoitettu ja tarkoittaa sitä, että kaupunki antaa arvokkaimman pääomansa, kiinteistömassan, rapistua kaikessa rauhassa. Samaan aikaan tuhoutuu myös monien näissä rakennuksissa työskentelevien lasten ja aikuisten terveys. Meillä ei ole siihen varaa. Siksi peruskorjauksiin varattava määräraha on syytä vähintään kaksinkertaistaa. Tässä taloustilanteessa tulee tarkasti harkita kaikkia uusia investointikohteita ja keskittää rajalliset varat jo olemassa olevien kiinteistöjen kunnossa pitämiseen.  

Kristillisdemokraatteja huolettaa myös ikäihmisten pitkäaikaishoivan riittävyys. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on tarkoitus vähentää viidellä paikalla kuukaudessa. Se tekee 60 paikkaa vuodessa ja 240 paikkaa vuoden 2015 loppuun asti.  Kuitenkin samaan aikaan yli 90-vuotiaiden kaupunkilaisten lukumäärä kasvaa nopeasti. Heistä noin kolmasosa tarvitsee laitoshoitoa. Onko järkevää vähentää laitospaikkoja samaan aikaan kun ikääntyneiden vanhusten kokonaismäärä kasvaa?  Vanhusten hyvä hoito tulisi olla Hämeenlinnan kaupungin samoin kuin jokaisen omaisen kunnia-asia.

Sananlasku sanoo, että kaiken muun saa takaisin, mutta ei menetettyä mainetta.  Hämeenlinnalla on aikoinaan ollut maine laadukkaana koulukaupunkina. Se maine on valitettavasti mennyt tässä suurten opetusryhmien, lomautusten ja homekoulujen kaupungissa.  Tosiasia on kuitenkin, että Suomi selviää tulevaisuudesta vain laadukkaasti koulutetun nuorison avulla. Sen takia maine koulutuksen edelläkävijäkaupunkina tulisi saada uuteen nousuun. Hätiköityjä kouluverkkopäätöksiä ei nyt kannata tehdä.

Viime vuosina Hämeenlinna on halunnut kerätä mainetta hyvänä asumiskaupunkina. Sijainti ja upea luonto antaakin siihen erinomaiset edellytykset. Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin laadukkaita ja toimivia peruspalveluita.  

Meidän tehtävämme on pitää huolta siihen, että kaupunkilaisten veroeurot menevät sinne minne ne on tarkoitettukin: hyvän arjen takaamiseen kaikille hämeenlinnalaisille, myös lapsiperheille, vanhuksille ja sairaille.  

Innoparkin erityistarkastus (10.10.2011)


Innopark on varoittava esimerkki siitä, miten kaupungin yhtiöitä ei pitäisi hoitaa. Innopark on myös esimerkki siitä, mitä voi pahimmillaan tapahtua, kun konsernivalvonta laiminlyödään ja yhtiön hallituksessa istuu jäseniä, joilla ei ole riittävää liike-elämän ja talouden asiantuntemusta.

On erittäin hyvä ja tarpeellista, että kaupunginhallitus on perustanut työryhmän, jossa laaditaan uudet omistajapoliittiset linjaukset. Kaupunginyhtiöiden valvontaa ja konserniohjausta on syytä roimasti parantaa. Kaupungin avainyhtiöiden hallituksiin on etsittävä parhaat asiantuntijat. Puoluepolitikointi on syytä yhtiöiden kohdalla unohtaa. Ellei  yhtiöiden hallituksiin haluta etsiä parasta asiantuntemusta ja talousosaamista, on parempi olla kokonaan perustamatta yhtiöitä.

Olemme saaneet luettavaksemme PwC:n raportin, joka on kovin yleisluonteinen, eikä ota kantaa oikeudellisiin vastuisiin. Raportti ei ole aivan sitä, mitä valtuusto lähti hakemaan erityistarkastusta vaatiessaan. Valtuusto vaati konsernitasoista tilinpäätöstä, jossa selvitetään yhtiön varat, vastuut ja velat. Sitä ei saatu. Erityistarkastus paljasti kuitenkin sen, että yhtiön hallinnossa, raportoinnissa, taloushallinnossa ja tilinpäätöksissä on virheitä, joista suurin on korkojohdannaistietojen puuttuminen tilinpäätöksistä.

Tilintarkastajat ovat eri mieltä siitä, miten korkojohdannaiset olisi pitänyt kirjata. Kirjaustapa ei nyt tässä ole kuitenkaan tärkeintä. Oleellista on selvittää, onko korkojodannaiskauppojen koko päätöksentekoprosessi edennyt oikein. Kaupungin yhtiöllä ei  pitäisi olla oikeutta tällaiseen suurten riskien spekulatiiviseen liiketoimintaan.  

Innoparkin talous- ja yritysjärjestelyt (10.10.2011)


Innopark on harrastanut uhkapeliä hankkiessaan korkojohdannaisia. Korkojohdannaiset eivät ole yhtiön lainoja suojaavia kuin korkeintaan siltä osin, mitä ne seitsemänä ensimmäisenä vuonna tuottavat voittoa ja voitot rahastoidaan. Näin ei kuitenkaan ole tehty.  Johdannaiset ovat olleet Innoparkille keino hankkia kipeästi kaivattua käyttöpääomaa hinnalla millä hyvänsä, tulevaisuuden riskeistä välittämättä.

Kaupunginhallitus esittää, että 40 miljoonan korkojohdannaiset siirretään kaupungille 1.1. 2016.  Tuolloin spekulatiivisen koron aika on alkanut ja tappioiden määrää vuoteen 2032 asti ei voi kukaan tietää. Tällaista riskisijoitusta kaupunki ei voi eikä saa ottaa vastuulleen. Emme voi velvoittaa myöskään seuraavaa valtuustoa tekemään sitä.

Innoparkin hallituksen olisi syytä viedä johdannaiskaupat arvopaperilautakunnan käsiteltäväksi ja selvittää, onko arvopaperimarkkinalakia rikottu. Tällaisessa johdannaiskaupassa pankilla on erittäin vahvat vastuut varmistaa, että ostaja tietää mitä tekee. Toki hallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää ulkopuolisia sijoitusasiantuntijoita, joita se jostain kumman syystä ei ole käyttänyt. On myös mahdollista riitauttaa kauppa pankin kanssa ja selvittää loppuun asti, voiko nämä järjettömät kaupat vielä purkaa. Se on kuitenkin Innoparkin hallituksen, ei Hämeenlinnan kaupungin tehtävä. Ellei kauppoja saada purettua, on Innoparkin hallituksen syytä hankkiutua korkojohdannaisista mahdollisimman pian eroon.

Kaupungin ei tule siirtää itselleen vastuuta johdannaisista, eikä niiden myymisestä. Niinpä kannatan valtuutettu Vekan tekemää muutosesitystä.

Nuorten mielenterveyspalveluiden parantaminen (5.9.2011)

On erittäin hyvä asia, että Hämeenlinnan kaupungin nuorten mielenterveyspalveluiden tarjonta ja palvelutarpeet kartoitetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnassa olemme keskustelleet ja kantaneet huolta nuorten mielenterveyspalveluista, jotka jäivät vuonna 2010 tehdyssä psykiatrian toiminnan auditoinnissa liian vähälle huomiolle. Nuorten mielenterveyspalveluille ei ole tehty samanlaista kokonaisvaltaista kehittämissuunnitelmaa kuin aikuisten  vastaaville palveluille. Niinpä valtuutettu Siepin tekemä aloite nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisesta tulee tarpeeseen.

Perustason mielenterveyspalveluita toteuttavat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, perusterveydenhuolto, nuorten terveysneuvontapiste ja lastensuojelu. Perustason palvelut ovat hajaantuneet turhan moneen eri organisaatioon ja ne ovat riittämättömät. Erikoissairaanhoidon potilasmäärä kasvaa vuosittain, koska vaikeiden psyykkisten häiriöiden hoito on pitkäkestoista, eikä jatkohoitopaikkoja ole tarjolla.

Ylilääkäri Tiina Tuomisen mukaan perustason palveluita lisäämällä ja keskittämällä voitaisiin vähentää erikoissairaanhoitoon ohjautuvien nuorten potilaiden määrää. Perustason palveluista haasteellisin tilanne on koulukuraattoreiden ja –psykologien kohdalla, jotka puuttuvat lukiolaisilta kokonaan.  Kuitenkin lukioikäisillä on mielenterveyden ongelmia varmasti vähintään yhtä paljon kuin peruskoululaisilla.

Kun  nyt  tehdään suunnitelma nuorten palveluprosessin parantamisesta yhteistyössä nuorisopsykiatrian kanssa, on ensi vuoden talousarvioon varattava riittävästi rahaa nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämiseen. Lukiolaisten koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut täytyy laittaa kuntoon, eikä odottaa, että tilanne jotenkin itsestään paranee lukiokoulutuksen siirtyessä vuoden 2013 alussa Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi.

 

 

Vuoden 2011 talouden toteutumistilanne ja ennuste (5.9.2011)

Jatkuva budjettien ylittyminen ja lisämäärärahojen tarve erittäin huolestuttavaa. Tällä menolla kaupungin lainamäärä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla,  ja tavoite talouden tasapainon saavuttamisesta karkaa yhä kauemmaksi. Valtuusto myönsi kesäkuun kokouksessa lautakunnille 4,4 miljoonaa lisämäärärahaa ja tällä hetkellä ylityspainetta on jälleen 1,6 miljoonaa. Lisäksi taivaalla kummittelee keskussairaalan yllättävä yli 4 miljoonan lisämäärärahatarve. Toimintaa olisi syytä tehostaa niin kaupungissa kuin kuntayhtymässä.

Tuloslaskelmaennusteessa huomiotani kiinnittivät henkilöstökulut, jotka ovat  noin puolitoista  miljoonaa budjetoitua suuremmat. Tämän valtuustokauden tavoite oli kaupungin henkilöstömäärän ja henkilöstökulujen pienentäminen. Kuitenkin näyttää siltä, että henkilöstön määrä ja henkilöstökulut vain kasvavat koko ajan. Mistä johtuu henkilöstökulujen 1,5 miljoonan budjettiylitys?

 

 

Lisämäärärahan myöntäminen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamiseen (moottoritien kate)  (11.4.2011)

Edellinen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 21.4.2008 hyväksynyt sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta. Tämän jälkeen on käyty pitkä tie valitusten ja kilpailutusten kautta tähän hetkeen, jossa olemme päättämässä NCC:n mahdollisuudesta oikeasti aloittaa rakennusurakka, jo tämän vuoden keväällä tai alkukesällä.

Minusta on tarpeetonta enää tässä vaiheessa politikoida ja keskustella, rakennetaanko katetta vai ei. Ei näin valtavan suunnittelu- ja valmistelutyön kannata antaa mennä hukkaan.

Moni kaupunkilainen saattaa mielessään ajatella, että sinne ne taas hukkaavat meidän verorahojamme kalliisiin betonimonumentteihin. On totta, että rakentaminen maksaa ja että kaupungin rahoille olisi muutakin käyttöä. Meidän on kuitenkin pakko kehittää tätä kaupunkia, luoda vetovoimatekijöitä ja uusia työpaikkoja ja siten kerätä verotuloja niiden kaikille meille tärkeiden peruspalveluiden kustantamiseksi.

En ole kaupunkia halkovan moottoritien suojelija. Kannatan siksi lisämäärärahan myöntämistä vuoden 2011 tilausbudjettiin.

 

 

 

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen (31.1.2011)

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Arvostelua sai jo heti aluksi se, että koulutuksen kehittämistä varten perustettuun neuvottelu- ja valmisteluryhmään ei kuulunut yhtään lukion opettajaa tai rehtoria. Tosin rehtoreita  kuultiin selvitystyön aikana  neuvottelutilaisuuksissa ja myöhemmin järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Myös lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijat ovat saaneet kiitettävästi äänensä kuuluviin.

Oma kantani hallinnolliseen yhdistämiseen oli pitkään hyvin kriittinen ja on osin edelleenkin. Ei ole tullut esille mitään selkeitä etuja, jotka puoltaisivat hallinnollista yhdistämistä. Lähes kaikki esiin nostetut asiat ovat toteutettavissa myös ilman hallinnollista yhdistämistä, jos niin halutaan. Tämä koskee erityisesti valtionosuutta, joka liikelaitosmallissa luvataan tulevan kokonaan lukion käyttöön. Valtiota tuleva oppilaskohtainen yksikköhinta on ehdottomasti käytettävä siihen mihin ne on tarkoitettu, eli opetukseen. Tämä koskee sekä peruskoulun että lukion määrärahoja, riippumatta hallintomallista. On törkeää, että kaupunki käyttää muihin menoihin 200-300 euroa per oppilas sitä rahaa, joka kuuluu kouluille. Tämä on syytä korjata jo ensi vuoden budjetissa.

Edellä mainitusta huolimatta näyttää siltä, että hallinnollisella yhdistymisellä mahdollisesti saavutettavat edut ovat suurempia kuin mahdolliset riskit. On totta, että ammatillisiin opintoihin hakeutuu oppilaita, joiden resurssit riittäisivät vaativampaankin opiskeluun. Hallinnollinen yhdistäminen helpottaa ristiin opiskelua ja saattaa kohottaa koko ikäluokan koulutustasoa. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee moniosaajia ja hyvät jatko-opintokelpoisuudet omaavia työntekijöitä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä antoi 21.1. opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon, jonka mukaan KD tukee lukio-opetuksen kehittämisestä omana yleissivistävänä koulutusmuotona. Näin on tarkoitus toimia myös Hämeenlinnan toisen asteen hallinnollisessa yhdistämisessä, sillä kumpiakin koulutusmuotoja kehitetään omina kokonaisuuksinaan. Kristillisdemokraatit pitävät erittäin tärkeinä lukio-opetuksen uudistamista pohtineen työryhmän esityksiä riittävän yksilöllisen opinto-ohjauksen lakisääteisestä turvaamisesta ja opiskelijahuollon kehittämisestä. Olemme jo pitkään vaatineet oppilaanohjauksen lisäämistä perus- ja lukio-opetukseen.

Jos Hämeenlinnassa toisen asteen koulutuksen hallinnollisella  yhdistämisellä pystytään edes jotenkin parantamaan oppilaanohjausta ja muita oppilashuollollisia toimia ja pitämään parempaa huolta koko ikäluokasta, se on jo erittäin merkittävä yhdistymistä puoltava tekijä. Meillä ei ole varaa yhdenkään nuoren hukkaamiseen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Näillä evästyksillä  kannatan toisen asteen koulutuksen hallinnollista yhdistämistä.

 

 


Hämeenlinnan kaupungin johtamisen arviointi (13.12.2010)


Hämeenlinnassa suoritettiin kuluvana vuonna poliittisen ja toiminnallisen johtamisen arviointi. Poliittisen johtamisen arviointi antaa paljon miettimisen aihetta. Positiivisina asioina raportissa mainitaan vahva yhteishenki ja sitoutuminen tehtyihin päätöksiin. Näin varmasti onkin.

Kuitenkin raportti tuo esiin myös huolestuttavia asioita, joista ehkä merkittävin on kaupunginvaltuuston kokema todellisen vaikutusmahdollisuuden vähäisyys. Peräti 56 %  valtuutetuista on sitä mieltä, että koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet uudistuvan Hämeenlinnan johtamisessa ovat huonot tai erittäin huonot. Koetaan, että valtaa on valunut liikaa kaupunginhallitukselle, johtaville virkamiehille ja suurimmille valtuustoryhmille.

Raportin perusteella esitetään käynnistettäväksi poliittisen johtamisjärjestelmän uudistus, jossa keskeisenä sisältöalueena on valtuuston strategisen roolin vahvistaminen. Tämä on varmasti tarpeen, sillä valtuusto on se elin, jonka tulisi käyttää ylintä päätösvaltaa. Kaikkien valtuustoryhmien pitäisi saada ajoissa tietoa valmisteilla olevista asioista, jotta niitä voitaisiin käsitellä ryhmissä ja tehdä muutosesityksiä ennen kuin asiat tulevat valmiina esityksinä valtuuston listalle.

Tämä vaatimus on ajankohtainen myös nyt käsiteltävänä olevan asian kohdalla. Kaupunginhallitus esittää, että se käynnistää poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen. Uusi johtamisjärjestelmä tulee olla valmis päätettäväksi syksyllä 2011. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja raportoi valmistelun etenemisestä kaupunginhallitusta.  Kaikki valtuustoryhmät eivät ole kuitenkaan mukana kaupunginhallituksessa. Mielestäni poliittisen johtamisjärjestelmän uudistus on niin merkittävä asia, että kaikkien valtuustoryhmien tulisi saada tietoa prosessin etenemisestä. Siksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan olisi syytä raportoida asian etenemisestä myös valtuustoryhmien puheenjohtajia.


MUUTOSESITYS

Esitän päätösesityksen kohtaan 1 seuraavaa muutosta viimeiseen lauseeseen: 
”Kaupunginhallituksen puheenjohtaja raportoi valmistelun etenemisestä kaupunginhallitusta ja valtuustoryhmien puheenjohtajia.




Keskustapysäköinti  (13.12.2010)

Kaupungin pysäköintitoiminnat siirretään palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n alaisuuteen. Tätä siirtoa varten on valmisteltu sopimus, jota me olemme tässä tänään hyväksymässä.

Sopimuksen tavoitteena on muodostaa pysäköintitoiminnoista yksi kokonaisuus, joka on mahdollisimman tehokas ja asiakaslähtöinen. Tehokkuutta vahvistetaan perustamalla kaksi uutta pysäköinti- ja aluetarkastajan virkaa.  Tarkastajat tienaavat  varmasti palkkansa ja kaupungin kirstuun kilahtaa pysäköintivirhemaksuja entistä tehokkaammin. Sakotettavaa tuleekin riittämään, sillä kaupungin hupenevat ilmaiset parkkipaikat houkuttavat varsinkin työmatka-autoilijoita jättämään autonsa luvattomillekin paikoille.

Sopimuksen tavoite asiakaslähtöisyydestä sen sijaan särähtää korvaan. Jos asiakkailla tarkoitetaan kaupungin asukkaita, niin keskusta-alueen kaikkien pysäköintipaikkojen muuttaminen maksullisiksi ei ole kovinkaan asiakaslähtöistä. Maksullinen pysäköinti on tavallista suurissa kaupungeissa, mutta Hämeenlinnan ei ole välttämätöntä vielä kuulua näihin metropoleihin. Suhteellisen korkeat pysäköintimaksut katujen varsilla sekä uusissa pysäköintitaloissa tuottavat huomattavia kuukausittaisia lisäkustannuksia erityisesti niille, joiden on välttämätöntä käyttää autoa työmatkoillaan. Olen sitä mieltä, että ydinkeskustan reuna-alueilla on säilytettävä myös kiekollisia ja vapaita pysäköintipaikkoja.

Olemme halunneet tehdä Hämeenlinnan keskustaa elävämmäksi ja houkutella asiakkaita ydinkeskustan liikkeisiin. Korkeat pysäköintimaksut ajavat asiakkaita kuitenkin Tiiriöön, jonka markettien parkkipaikoilla ei ole rahastuskoneita. Olisikin hyvä neuvotella ydinkeskustan ja etenkin uuden kauppakeskuksen liikkeiden kanssa, voisivatko ne hyvittää pysäköintimaksun ostoksen hinnasta. Näin maksut eivät olisi estämässä ydinkeskustan kaupallista kehittymistä.  

Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy sitoutuvat yhdessä kehittämään pysäköintiä ja tekemään kiinteää yhteistyötä muun muassa pysäköintirajoitusten ja -aikojen suhteen. Toivon, että näitä rajoituksia sorvatessa otetaan huomioon etenkin ne, joiden on pakko käyttää autoa työmatkoillaan. Keskustapysäköinti ei saa olla pelkkää rahastusta.

 

 


Jäähallin lainan takaus
(15.11.2010)

Hämeenlinnan Jäähallin remontti ja sen rahoitus on ikävä esimerkki siitä, miten asioita ei tulisi hoitaa. Se on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun ollaan liian hyvää pataa ja pieni piiri henkilöitä sopii asioista ilman että niistä päätetään mitään virallisesti. Tällaista ei pidä enää koskaan tapahtua. 

Naisten jääkiekon MM-kisojen saaminen Hämeenlinnaan sai terveen harkinnan väistymään. Vantaan kaupunki kieltäytyi kisoista liian korkeiden kustannusten takia. Hämeenlinnassa kuitenkin rahaa tuntuu riittävän ainakin jääkiekkoon. Niinpä harjoitushallin tilat piti saada nopeasti säälliseen kuntoon, budjetin ylityksistä piittaamatta.

Jos Jäähalli Oy:n hallitus on tehnyt kirjallisen anomuksen lisäbudjetista, on aivan käsittämätöntä, että asiaa ei ole tuotu pykälänä kaupunginhallitukseen ja –valtuustoon. Ei 1,3 miljoonan euron lisälainaa voida myöntää noin vain tiskin alta, muutaman henkilön päännyökyttelyn perusteella. Samoin on aivan käsittämätöntä, että  Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja on määrätty hakemaan rakennuslupa harjoitushallin ylimääräistä remonttia varten ilman, että yhtiöllä on ollut mustaa valkoisella lisärahoituksen saamisesta.

On mielestäni perusteltua, että päätöksentekoprosessi tutkitaan vielä kunnolla. Sen takia kannatan Hannu Kärpäsen muutosesitystä, joka sisältää vaatimuksen erityistilintarkastuksen järjestämisestä sekä kaupunginhallituksen valvontavastuun lisäämisestä.

 

 

Vuoden 2011 tilausbudjetti (15.11.2010)

Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2011 tilausbudjetti on kohtalaisen hyvä kompromissi haasteellisessa taloustilanteessa. Kaupungin velkamäärän nopea kasvu on kuitenkin huolestuttavaa. Palvelutuotannon rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta niiden lisäksi on nyt tukittava kaikki vuotavat hanat, joiden kautta kaupungin rahaa valuu pieninä puroina. Pienistä puroista kasvaa suuri miljoonien eurojen virta.

Tässä tilausbudjettiesityksessä on useita epämääräisiä menoja, joita ei ole mitenkään eritelty. Esimerkiksi monenlaiset edustus- ja kehittämismäärärahat jäävät vaille selvitystä.

Jo viime vuonna kiinnitin huomiota Konsernipalveluissa (sivulla 81) mainittuun menoluokkaan ”Muiden palveluiden ostot”. Summa on yli 15 miljoonaa euroa yhtenä könttänä. Miksi tätä menoluokkaa ei ole edelleenkään voitu jakaa useampaan osaan? Muiden palveluiden ostojen sisältö ei käy selvästi ilmi seuraaviltakaan sivuilta, koska toimintakulut on joka alakohdassa mainittu yhtenä kokonaisuutena.

Lautakuntien avustuksen aiheuttavat myös suurta ihmetystä. Kaikki lautakunnat ympäristö- ja rakennuslautakuntaa lukuun ottamatta jakavat avustuksia, joiden kohde ei käy ilmi budjettikirjasta. Sivulla 146 on luettelo lautakuntien avustuskohteista. Ainoastaan terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan summa 122 250 pitää yhtä budjettikirjan kanssa. Miksi summat eivät ole samoja tilausbudjetissa ja avustusten erittelysivulla? Rahoilla on varmaan ihan oikea osoite, mutta selvyyden vuoksi kaikki avustusten saajat olisi syytä luetella.

Tuuloksen kirjastosta haluan mainita sen verran, että olen iloinen ryhmien puheenjohtajien päätöksestä palauttaa asia lautakunnan käsiteltäväksi. Kannatan kirjaston säilyttämistä nykyisellä paikallaan, siellä siellä se palvelee parhaiten kuntalaisia, niin koululaisia kuin vanhuksia. Säästötoimissakin täytyy miettiä, mikä on järkevää ja mikä ei. 

Lopuksi voisi sanoa, että kaupungin kaikkien yksiköiden on syytä välttää turhia kujuja ja käyttää kaupungin varoja vähintään yhtä tarkasti kuin omiansa.

 

Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuulta 2010 (11.10.2010)

Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuulta 2010 on kohtuullisen lohdullista luettavaa. Talous näyttää kulkevan lähes annetun tavoitteen mukaisesti. Verotuloja ja valtionosuuksia saadaan ennakoitua enemmän, mutta vastaavasti myös menot ovat kasvaneet huomattavasti yli asetetun tavoitteen. Tosin osa menoista on sellaisia, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa, ja jotka kattautuvat lisääntyneinä valtionosuuksina.

Vuosikate on ennusteen mukaan lähes 4,8 miljoonaa asetettua tavoitetta parempi. 14 miljoonan alijäämä asettaa meidät kuitenkin selkä seinää vasten. Tällaisia vuosia ei voi tulla monta lisää.

Kaupungin sijoitukset ovat tuottaneet hyvin ja säilyttäneet taantumankin läpi arvonsa, mistä kiitos taitavalle sijoitussalkun hoitajalle.

Lomautuksista ja kannustevapaista on kertymässä noin 2,9 miljoonan euron säästö. Se on ihan merkittävä summa. Tosin täytyy muistaa, että esimerkiksi väliin jääneiden neuvolatarkastusten ja pitkittyneiden leikkausjonojen hintalappua ei kukaan pysty laskemaan. Toivottavasti ei ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan korvaamattomia vahinkoja. Sen takia todella toivon, että lomautukset tulisivat jäämään tähän vuoteen – ja olisivat ohi mahdollisimman pian.

Työttömyyden kasvu on onneksi pysähtynyt ja olemme työttömyysprosenteissa lähes viime vuoden tasolla. Huolestuttavaa on kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu määräraha tulee ylittymään reilusti. Kaupungin oma kuntouttava työtoiminta täytyy saada toimimaan tehokkaammin ja työllistämistoimet alkamaan täysitehoisesti mahdollisimman pian!

 

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikertomuksesta annetut lausunnot (11.10.2010)

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että lautakuntien toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kuvaus on jäänyt vajavaiseksi.  Kaupunginvaltuuston sitova tavoite lasten ja nuorten lautakunnalle oli, että palveluiden vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Tätä arviointia ei kuitenkaan ole tehty. Minkä takia ei?

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan suhteen tarkastuslautakunta on jo vuosia kiinnittänyt huomiota siirtoviivemaksuihin. On hienoa, että tähän ongelmaan on vihdoin saatu ratkaisu ja siirtoviivemaksut ovat käytännöllisesti katsoen loppuneet.  Hoivan siirtäminen hoivaympäristöihin on ollut oikea ratkaisu. Tetolan vastaukset tarkastuslautakunnan selvityspyyntöihin ovat muutenkin selkeät ja asioita on viety eteenpäin.  

Yhdyskuntalautakunnan antamat vastaukset ovat sen sijaan monelta kohdin huolta aiheuttavia. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota rakennuslupien käsittelyn viivästymiseen ja asiakaspalvelutason heikentymiseen. Rakennuslupien käsittelyaika on edelleen noin 7 ½ viikkoa, mikä on kovin pitkä aika. Vertailun vuoksi voisi mainita, että esimerkiksi Espoossa rakennuslupien käsittelyaika on tänä vuonna ollut keskimäärin yksi kuukausi.

Huolestuttavaa on myös se, että talouden tiukkuus on siirtänyt infran rakentamisen ja peruskunnossapidon hankkeita. Tästä seuraa investointipaineita tulevaisuuteen sekä kasvavia riskejä muun muassa voimakkaiden sade- ja tulvahuippujen varalta. Tätä rästikertymää pitäisi kiireesti ruveta purkamaan.

Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin sanoa, että monet asiat, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota, ovat korjaantuneet. Erityistä kiitosta ansaitsee palveluntuotannon osalta se, että kaikista palveluista kerätään syksyn 2010 aikana asiakaspalaute, jossa tarkastellaan myös palveluiden saavutettavuutta. Toivottavasti palautteen keruu toteutuu ja tieto tulee aikanaan myös valtuustolle asti.

 

 

Suomen autokaupan keskuksen perustaminen 6.9.2010

Suomen autokaupan jättikeskuksen perustaminen Kirstulaan tuntuu kieltämättä suuruudenhullulta suunnitelmalta. Tarvitseeko autokauppa tosiaan näin paljon neliöitä?  Pitävätkö laskelmat asiakasmääristä ja työpaikoista paikkansa?  Muuttavatko maahantuojaliikkeet ja paikalliset autokaupat Kirstulaan? Ilmaan jää paljon kysymyksiä, joiden vastauksesta ei kukaan voi olla varma.  

On kuitenkin selvää, että Kirstulan kolmion alue kannattaa hyödyntää. Tilaa vaativa autokauppa soveltuu alueelle hyvin. Meluisan moottoritien ja rautatien läheisyys ei ole autokaupalle rasite, vaan päinvastoin etu.

Muutama asia kuitenkin on syytä huomioida. Autoliikenne Tiiriössä tulee kasvamaan merkittävästi jo rakennusaikana ja varsinkin liikkeen avautumisen jälkeen. Ovatko nykyiset moottoritien rampit riittäviä? Tuskin, sillä jo nyt Pälkäneentien ylittäminen on ruuhka-aikana hidasta ja vaarallistakin. On oletettavaa, että autokauppaa varten tarvitaan uusi liittymä tai lisäkaista ainakin pohjoisesta päin saapuvalle liikenteelle.

Aiesopimuksen on kirjattu lause ”kaupunki vastaa alueen ulkopuolisesta kunnallistekniikasta ja vastuulleen kuuluvista liikenneyhteyksistä”. On syytä tarkasti sopia, mitkä liikennejärjestelyt kuuluvat kaupungin vastuulle. Jos uusi liittymä joudutaan rakentamaan Autokaupan keskuksen asiakasvirtoja varten, on autoliikkeen syytä osallistua kustannuksiin.

Toinen huomio koskee autokaupan toimistorakennuksen arkkitehtuuria. Kahdeksankerroksisen rakennuksen halutaan ilmeisesti näkyvän kauas ja olevan maamerkki ympäristössään. Onko rakennuksen kuitenkaan pakko olla ankea jättikuutio? Arkkitehtikoulutuksen luulisi antavan eväät luovempiinkin ratkaisuihin.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin syytä todeta, että jos Suomen autokaupan keskus rakennetaan, niin on ehdottomasti parempi, että se sijaitsee Hämeenlinnassa kuin vaikkapa Riihimäellä tai Lempäälässä.  Meillä ei liene varaa ylenkatsoa näin merkittävää työllistäjää, veronmaksajaa ja kauppamagneettia.

 

 


Lapsen Kehityksen Tukikeskuksen perustaminen 19.4.2010

Valtuustoaloite "lapsen Kehityksen Tukikeskuksen" perustamisesta on sinänsä hyvä. Olisi hienoa, jos  lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvien ongelmien hoito löytyisi saman katon alta. Tällainen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteinen yksikkö vaatisi tosin melkoisen laajan katon.

Hämeenlinnassa edetään KASTE-hankkeen mukaisesti kohti hyvinvointineuvolamallia. Tavoitteena on kehittää neuvolatyötä siten, että perheiden tarpeisiin vastataan riittävän varhain. Hyvinvointineuvolassa kokoontuu moniammatillinen tiimi. Olisi tärkeää, että hyvinvointineuvolatoiminta saataisiin pikaisesti kattamaan koko Hämeenlinnan alue.

Lasten ja nuorten palveluissa on kuluvalla valtuustokaudelle linjattu tavoitteeksi painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön. Tämän tavoitteen perusteella onkin äärimmäisen huolestuttavaa, miten kaikkein varhaisinta tukea, äitiysneuvolatoimintaa, supistetaan dramaattisesti kuluvan vuoden aikana. Syynä ovat hoitajien työaikaa vieneet sikainfluessarokotukset sekä henkilökunnan lomautukset. Monet neuvoja ja tukea tarvitsevat äidit tulevat jäämään ilman apua. Seuraukset voivat olla vakavia.

Toivon, että kaupunginhallitus ottaisi uudelleen pöydälleen äitiysneuvolahenkilökunnan lomautukset. Äitiysneuvolatoimintaa säätelee laki ja sen tarkoituksena on  turvata odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys ja turvallisuus. Emme voi rikkoa lakia ja jättää odottavia äitejä  heitteille.

Raskausaikana paras ”lapsen kehityksen tukikeskus”on äitiysneuvola.

 

 

 

Lastensuojelusuunnitelma (8.2.2010)

Uudesta lastensuojelusuunnitelmasta voisi lyhyesti sanoa, että se on hyvä ja tulisi ottaa tosissaan. Hämeenlinnan on täyttänyt lain kirjaimen laatiessaan lastensuojelulain mukaisen lastensuojelusuunnitelman. Hyvät suunnitelmat eivät kuitenkaan paljoa auta, jos ei toimita niiden mukaan.

Tyytyväisyydellä voi todeta, että äsken hyväksymässämme lasten ja nuorten palvelusuunnitelmassa on mukana monia lastensuojelusuunnitelmassa mainittuja asioita. Näistä tärkein on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämien ja painopisteen siirtämien laaja-alaiseen yhteistyöhän riittävän tuen järjestämiseksi lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Lastensuojelusuunnitelmassa todetaan, että Hämeenlinnaan tulee jatkossa saada riittävästi matalan kynnyksen apua kouluikäisten lasten ja tietysti myös nuorten perheille. Jos lapsi tai nuori on kiireellisen avun tarpeessa, häntä ei saa jättää viikko- tai kuukausikaupalla odottamaan ja jumittumaan byrokratian rattaisiin. Apua on saatava silloin kuin sitä tarvitaan.

Lastensuojelusuunnitelman mukaan on tärkeää seuloa selkeässä riskissä olevat lapset ja kohdentaa näihin lapsiin erityistä  tukea.  Ongelmien havaitsemisessa ovat avainasemassa koulujen opettajat ja terveydenhoitajat. Usein opettaja tai kouluterveydenhoitaja on ensimmäinen, joka huomaa oppilaan tuen tarpeen. Suuressa ryhmässä oppilaiden ongelmat jäävät kuitenkin helposti huomaamatta.

Lasten ja nuorten huostaanottojen määrän raju lisääntyminen on karua luettavaa. Lasten kärsimykset ja yhteiskunnan kustannukset sijoitetusta lapsista ovat valtavat.  Siksi nyt kannattaa todella kehitellä hyvinvointineuvola- ja vastaavia toimintamuotoja, jotka tähtäävät perheen vanhemmuuden tukemiseen jo aivan lapsen syntymästä lähtien.

 

 

Hämeenlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikka  (8.2.2010)


Hämeenlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikka kaipasikin jo kipeästi päivitystä. Edellinen voimassa oleva toimintaohje on vuodelta 1988 ja maailma on muuttunut melkoisesti sen jälkeen, samoin myös riskit.

Uudessa  riskienhallintaohjemassa hyvää on se, että riskienhallinta kattaa kokonaisvaltaisesti kaiken toiminnan, suunnittelusta päätöksentekoon ja johtamiseen. On hyvä, että puututaan jo ennakoivasti toimintaa ja tavoitteita uhkaaviin tekijöihin. Kaikkiin ei voida itse vaikuttaa, mutta ne on tärkeää tiedostaa ja ottaa huomioon strategisessa suunnittelussa.

Riskienhallinnan yksi tärkeä osa on taloudellisten  riskien välttäminen On huolehdittava, että tunnetaan riittävän hyvin tuotettujen palveluiden kustannusrakenne ja ennakoitavissa olevat hintojen korotukset. Tässä viittaan erityisesti vanhustenhuollon tuleviin kustannuksiin. Tähän liittyy myös sopimusriskit ja mitattavissa olevien laatukriteerien puuttuminen.

Samoin minua hiukan huolettaa kaupungin melko avokätinen lainojen takauspolitiikka, varsinkin yksityisille toimijoille. On vältettävä sitä tilannetta, että kaupungin täytyy omilla tilauksillaan varmistaa takaamansa yhtiön kannattavuus ja toimintakyky. Tällöin ei synny todellista kilpailua.

Vahinkoriskeistä nostaisin vielä esiin kiinteistöjen kunnon heikentymisen. Kaupungin kiinteistöomaisuus alkaa olla melko iäkästä ja vaatii lähivuosina runsaasti peruskorjausta. On huolella priorisoitava kiinteistöjen peruskorjaukset ja mietittävä, mitkä kiinteistöt säilytetään ja mistä voidaan luopua.

Kaiken kaikkiaan pidän uutta riskienhallinnan toiminta-ohjetta erittäin hyvänä ja tarpeellisena - kunhan vain toimitaan näiden ohjeiden mukaan.

 

 

Konserniohjauksen uudistaminen (14.12.2009)

Hämeenlinnan kaupungin konserniohjausta on tarpeen uudistaa. On tärkeää luoda selkeät ja yksiselitteiset pelisäännöt kaupungin tytäryhtiöiden johtamiselle ja hallitusten kokoonpanolle.

Uudet konserniohjeet ovat hyvät, joskin turhan monisanaiset. Lyhyestä virsi kaunis, olisi pätenyt näihinkin ohjeisiin. Haluan kuitenkin nostaa esille muutaman tärkeän ohjeen, jossa nykykäytännön mukaan toimitaan väärin.

Uusien ohjeiden mukaan ”kaupunkikonserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtaja ei voi toimia toisen kaupunkikonserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenenä”.

Kuitenkin tällä hetkellä on useita henkilöitä, jotka toimivat samaan aikaan jonkun kaupungin tytäryhtiön toimitusjohtajina ja toisen  tytäryhtiön hallituksen jäseninä, tai jopa puheenjohtajina. Esimerkiksi Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toimitusjohtaja on samaan  aikaan myös Aulangon Kylpylä Oy:n ja Hämeen Messut Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja usean muun hallituksen varapuheenjohtaja tai jäsen.

Samoin uudet konserniohjeet sanovat, että toimitusjohtaja ei saa toimia OMAN yhtiön hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä esimerkiksi Pekka Jalavan asema on ongelmallinen. Hän toimii emoyhtiö Innopark Oy:n toimitusjohtajana ja samaan aikaa lukuisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajana ja näiden hallituksien puheenjohtajana. Hallituksen puheenjohtajan tulee seurata toimitusjohtajan tehtäviä ja rahankäyttöä sekä valvoa, että hän on tehtäviensä tasalla. Jalavako siis valvoo itseään ja omia edustuskulujaan?  Ensi vuonna lienee tiedossa lukuisia uusia nimityksiä hallitusten jäsenyyksissä ja puheenjohtajuuksissa, kun konserniohjeita laitetaan täytäntöön.

Uusien konserniohjeiden mukaan  hallituksen jäsenillä tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen kokoonpanon tulisi myös heijastaa eri taustoja ja näkökulmia.  Tämän takia ihmettelenkin, miksi ihmeessä hallitusten jäsenyyksiä niputetaan samoille ihmisille ja samoille puolueille. Esimerkiksi kaksi henkilöä kokoomuksesta ja yksi sdp:stä muodostaa keskenään noin viidentoista eri asuntoyhtiön hallituksen. Asuuko kaikki viisaus näiden kahden puolueen ja kolmen henkilön päässä? Eikö tehtäviä voisi jakaa niin, että edustajilla todella olisi aikaa perehtyä asioihin?  Tietoa ja taitoa löytyy myös pienistä puolueista.

Kaupungin etu pitäisi aina olla tärkeämpi kuin henkilökohtainen etu tai oman puolueen etu vaikutusvallan ja kokouspalkkioiden muodossa.

 


Vanhusten hoidosta
(16.11.2009)

Valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan Hämeenlinnan vanhustenhuolto on liian laitospainotteista. Näin ollen painopistettä tulee siirtää kotihoidon ja kevyemmän hoidon suuntaan.

 Kotihoito kulkee käsi kädessä omaishoitajuuden kanssa. Vanhusten kotona selviämiseen on omaishoitajuudella keskeinen rooli. Omaishoidon määrärahat pitäisi säilyttää viimevuotisella tasolla. Nyt määrärahaa ollaan vähentämässä lähes puolella miljoonalla eurolla. Kuitenkin omaishoitajuus tuo kaupungille merkittäviä säästöjä. Monet vanhukset eivät selviytyisi kotona ilman omaishoitajaa.

Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen liikuntaharrastusten ja erilaisen aktivoinnin avulla lisää vanhusten elämänlaatua, mutta tulee myös kaupungille edullisemmaksi. Itsenäistä kotona selviämistä tulisi vahvistaa kaikin keinoin.

Vaikka kotihoitoa vahvistetaan, niin laitospaikkoja tarvitaan jatkossa yhä enemmän, sillä vanhusten määrä kasvaa Hämeenlinnassa. Meillä on tällä hetkellä yhteensä 412 vanhainkotipaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä vanhainkotilaikkoja on tarkoitus vähentää 103 paikalla. Täten vanhainkotipaikkoja jäisi jäljelle 309.  

Tehostetun palvelun asumispaikkoja on yhteensä 415.  Tehostetun palveluasumisen paikkoja on samaan aikaan tarkoitus lisätä vain 26 paikalla.

Mielestäni laitospaikkojen näin raju vähentämissuunnitelma ei ole realistista tilanteessa, jossa ikäihmisten määrä lisääntyy jyrkkenevään tahtiin. Varsinkin liitoskunnissa ikärakenteen muutos ikäihmisten suuntaan on vielä kantakaupunkia rajumpaa. Siksi Hauhon Mäntykodon lakkauttamista tulisi harkita vielä uudelleen tai ainakin hidastaa aikataulua.

Kannatan valtuutettu Hannu Kärpäsen esitystä, että Hauhon Mäntykoto lakkautetaan helmikuun 2010 sijasta tämän valtuustokauden aikana.

 

 

Kaupungin tuottavuusohjelma (16.11.2009)

Kaupungin tuottavuusohjelmassa on monia hyviä ja tärkeitä linjauksia, jotka toivottavasti auttavat meitä selviytymään mahdollisimman vähin vaurioin taantuman läpi. Olen tyytyväinen siihen, että useassa kohdassa mainitaan ennaltaehkäisevän työn tärkeys. Nyt ymmärretään, että ennaltaehkäisevä työ niin lastensuojelutyössä kuin vanhustehoidossa tuo suurimmat kustannussäästöt.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tuottavuusohjelman nimissä ollaan samaan aikaan vähentämässä henkilökuntaa myös ennaltaehkäisevästä työstä. Valtuustokauden aikana  lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista vähenee eläköitymisen myötä 5 vakanssia. Niitä ei olisi varaa jättää täyttämättä.

Tuottavuusohjelmassa on aivan oikea periaate, että henkilöstön määrän vähentämisessä painotetaan hallinto-, asiantuntija ja kehittämishenkilöstön määrän vähentämistä. Käytännössä kuitenkin eniten väkeä jää eläkkeelle opetus- hoiva- ja hoitoalalta. Riittävästä henkilöstön  määrästä on pidettävä huoli varsikin avohoidon puolella, etteivät puheet kotihoidon vahvistamisesta jäisi vain kauniiksi puheiksi. Ikäihmisten kotihoidon vakansseista on tämän vuoden aikana lopetettu jo viisi. Mäntykodon vakansseista viisi on tarkoitus siirtää kotihoitoa vahvistamaan. Vaikutus kotihoidon vahvuuteen on siis plus miinus nolla.

Tuottavuusohjelmassa sanotaan myös, että kaupunki toimii aktiivisena kumppanina TE- keskuksen kanssa edistäen työttömänä ja syrjäytymisvaarassa olevien kaupunkilaisten, etenkin nuorten työllistymistä. Työllistämistoimien tavoitteena on myös vähentää toimeentulotukimenoja sekä työmarkkinatuen kuntaosuuksia.

Kaupungin ensi vuoden säästösuunnitelmissa on henkilöstön lomautukset. Nyt on syytä tarkkaan harkita lomautusten vaikutukset työllistämismahdollisuuden ja työllistämistukien menettämiseen, toimeentulotukimenojen kasvuun  sekä syrjäytymisvaaran lisääntymiseen. Niiden yhteenlaskettu negatiivinen summa saattaa olla suurempi kuin lomauttamisesta koituvat kustannussäästöt.

 

 

Konserniyhtiöt (5.10.2009)

Toiminnan ja talouden seurantaraportissa huomioni  kiinnittyi konserniyhtiöihin ja siellä erityisesti Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:hyn, Kehittämiskeskus Oy Hämeeseen ja Sosiaalikehitys Oy:hyn. Tahtoisin vastauksen muutamaan kysymykseen.

Ensinnäkin minua kiinnostaa, miksi Hämeenlinnan Liikuntahallit OY:n raportista puuttuu rahoituksen erittely. Kaikkien muiden yhtiöiden kohdalla on eritelty yhtiön varat, luottotappiokorjaukset, lainojen määrät jne. Näitä tietoja ei löydy Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n raportista. Miksi?  Eikö kirjanpito ole ajan tasalla?

Sitten henkilöstökuluista. Sosiaalikehitys Oy:n henkilöstökulujen lisäys raportointijaksolla on 53 %, vaikka henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana. Kehittämiskeskus Oy Hämeen henkilöstökulujen kasvu on peräti 82 %, vaikka henkilöstön määrä on täsmälleen sama 18. Mistä johtuu näin dramaattinen henkilöstömenojen kasvu? Mitä on saatu aikaan henkilöstömenojen lähes kaksinkertaistamisella?  Kummankin yhtiön toiminta tuottaa tappiota. Mitä toimenpiteitä on suunniteltu hoitokatteen tasapainottamiseksi?

Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävänä on edistää seudun elinkeinopolitiikkaa. Tarkoituksena on myös edistää verkostoitumista ja luoda uusia yrityksiä alueelle. Yritysten määrän kasvu kuluvana vuonna on ollut kovin vaatimatonta. Raporttia lukiessa tulee tunne, että palkatut kehittäjät eivät ole kovin innovatiivisia ideoita saaneet aikaan. Toiminta tuntuu hiukan puuhastelulta, kun erikseen on mainittu vaikkapa yksi aamukahvitilaisuus yrittäjille.

Verkostoitumisesta tuli mieleeni Hämeenlinnan lukuisat vanhat ja uudet ystävyyskaupungit. Yhteistyö ystävyyskaupunkien kanssa on jäänyt liikaa vain syntymäpäivävierailujen ja edustamisen tasolle. Yhteistyö voisi hyvin olla myös taloudellista. Onko Kehittämiskeskus Oy Häme kehitellyt elinkeinopoliittista yhteistyötä ystävyyskaupunkiemme kanssa?  

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että Hämeenlinnan omistamien konserniyhtiöiden hallituksiin tulisi valita mahdollisimman pätevät asiantuntijat, jotka voivat todella olla yhtiön johdon tukena. Kaupungin etu pitää olla tärkeämpi kuin poliittisen puolueen  etu.

 

 

Ranta- vai kulttuurikaupunki? (7.9.2009)

Olemme tänään hyväksymässä Hämeenlinnan kaupungin strategiaa vuodelle 2015. Strategian ydinlause on visio, joka määrää suunnan tavoitteille. Se ohjaa kaupungin toimintaa ja kehittämissuuntaa useiden vuosien ajan. Koska visio on  kuin tiivistelmä koko strategiasta, sen jokainen sana on tärkeä ja merkityksellinen.

Visiossa on erityisen painoarvon saanut luonto ja ympäristö. Näitä kuvaavat sanat luonnonkaunis, viihtyisä ja vesistökaupunki. Nämä kaikki ovat arvokkaita menestystekijöitä, josta toki kannattaa pitää huolta.

On kuitenkin melkoinen puute, että visiossa ei ole mainittu sanallakaan kulttuuria. Kuitenkin Hämeenlinna on juuri kulttuurin saralla kehittynyt merkittäväksi vaikuttajaksi koko Etelä-Suomessa. Uusi Verkatehdas tuo Hämeenlinnaan kulttuurin ystäviä läheltä ja kaukaa. Meillä on tarjota laadukasta musiikkia, teatteria, lastenkulttuuria, taidetta ja monipuolisia tapahtumia läpi vuoden. Hämeenlinnan sijainti keskellä eteläistä Suomea antaa lähes rajattomat mahdollisuudet kehittyä yhä merkittävämmäksi kulttuurikaupungiksi.

Vuosi  2015 on kaupunkimme oman pojan Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi. Viime viikolla saimme lukea Hämeen Sanomista, että Hämeenlinna haluaa omia Sibeliuksen juhlavuoden itselleen. Kaupunginhallitus on päättänyt, että jo ensi vuoden talousarvioon varataan 20 000 euroa juhlatapahtumien suunnittelua varten.

On siis selvää, että kehittyminen yhä merkittävämmäksi kulttuurikaupungiksi ON Hämeenlinnan visio. On omituista, että sitä ei kuitenkaan mainita Hämeenlinnan virallisessa visiossa vuodelle 2015.  Visiossa mainitaan kaupungin upea luonto, jonka kuitenkin koko Suomi jo tietää. Hämeenlinnan mahtava kulttuuritarjonta on sen sijaan asia, jonka tunnetuksi tekemisen eteen kannattaa tehdä työtä.

Esitän, että Hämeenlinnan kaupungin visio vuodelle 2015 kirjoitetaan seuraavaan muotoon:

"Hämeenlinna on uudistuva ja palveleva,
kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä
kulttuurikaupunki Etelä-Suomessa".

 

 
 
Kaupunkilaisten "urheilullinen olohuone" Pullerille vai Hämeensaareen? (7.9.2009)

Pullerin alue palvelee monipuolisesti lasten ja nuorten liikunnallista harrastustoimintaa. Olen kuitenkin eri mieltä siitä visiosta, että Pullerin alueesta tulisi tehdä kaikkien kaupunkilaisten ”urheilullinen olohuone”, valtuutettu Kattaisen sanoja lainatakseni. Suurin osa kaupungin aikuisväestöstä ei ole koskaan käynyt Pullerilla. Eikö liikunnallisen olohuoneen tulisi sijaita kaupungin keskustassa, niin kuin olohuoneen kodissakin? Miksi lisätä autoliikennettä, kun tavoitteen pitäisi olla päinvastainen? Pullerille lähes kaikki saapuvat omalla autolla, kun taas Hämeensaareen pääsee helposti kävellen tai pyörällä.

Olen sitä mieltä, että päätös siirtää Hämeenkaaren toiminta Pullerille pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Kaikkia ikäryhmiä palvelevan liikuntahallin paikka on kaupungin keskellä. Tämä on myös uuden energiansäästöstrategian mukaista suunnittelua. Hämeenkaari voidaan peruskorjata tai rakentaa alueelle uusi liikuntahalli. Keskustassa halli toimii myös monien muiden tapahtumien tärkeänä pitopaikkana.

Pullerin alueelle voidaan tehdä kehittämissuunnitelma, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Turhaa suunnittelua on tässä taloustilanteessa syytä välttää. Kuitenkin toivon, että myös Hämeensaaren alueen suunnitelmissa pidetään edelleen mukana alueella sijaitseva liikuntahalli. Kaupungin urheilullisen olohuoneen paikka on ehdottomasti kaupungin keskellä Hämeensaaressa.

 

 

 

Lasten ja nuorten lautakunnan säästöt (11.5.2009)

Valtuustoryhmien yhteisenä tavoitteena on ollut, että kuluvan vaalikauden painopistealueena ovat lapset ja nuoret. Kuitenkaan tämä ei näy millään tavalla käyttösuunnitelman oikaisussa. Lasten ja nuorten lautakunnalta vaaditaan yli neljän miljoonan säästöjä. Se on paljon, sillä erityisesti koulut ovat eläneet tiukalla budjetilla jo viime lamasta lähtien.

Lanulan säästöehdotukset kattavat vajaa puolet säästövaateesta. Listalla on ihan järkeviä toimenpiteitä, mutta myös niitä, joiden vaikutukset  pelottavat. Erityisesti huolestuttavia ovat säästöt koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolapalveluista sekä psykososiaalisen tuen palveluista. Näiden ennaltaehkäisevien palveluiden karsiminen lisää väistämättä raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta.

Hämeenlinnan kaupunki on komeillut valtakunnan suurimmilla luokkakoilla. Ensi lukuvuonna kaupunkiin on tulossa useita yli 30 oppilaan ryhmiä. Kaupunki on saanut valtiolta ns. POP-rahaa perusopetuksen ryhmien pienentämiseen. No, siitä ei ole tässä taloustilanteessa mitään toivoa. On kuitenkin luvattu, että tuntikehykseen ei puututa, eivätkä luokkakoot  kasva.  

Jos Lanulalta vaaditaan edelleen lisäsäästöjä, se tarkoittaa väistämättä sitä, että tuntikehystä joudutaan leikkaamaan ja jättiluokkia tulee entistä enemmän. Opettajat jäävät sairauslomalle ja  erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa. Lisäkustannuksia tulee toista kautta.

Siksi esitän, että Lasten ja nuorten lautakunnalta ei vaadita enempää lisäsäästöjä. Lapset ja nuoret eivät saa olla tämänkin laman maksumiehiä! 

 

 

Kyläkouluista (11.5.2009)

Suunnitelmana on, että perusopetusverkkoon tehdään neljän kaksiopettajaisen koulun lakkautus tämän valtuustokauden aikana. Lakkautukset koskevat kolmea Lammin kaupunginosan alakoulua. Saatavat säästöt ovat noin 100 000 euroa koulua kohden lukuvuodessa.

Summa ei tunnu kovin suurelta, kun ajattelee, mikä merkitys kyläkoululla on siellä opiskeleville lapsille ja koko kyläyhteisölle. Koulu on kylän keskus ja elämää antava verisuoni. Lieson koulun rehtori Jukka Erkamo toteaa, että kyläkouluissa kasvaa ”tervepäisiä” lapsia. Oppilaiden syrjäytymisprosentti on hänen mukaansa noin yksi. Nämäkin luvut kannattaisi ottaa huomioon lakkauttamispäätöksiä tehtäessä. Jos suhteutetaan pienen koulun ja suuren koulun kustannukset siihen, kuinka monta tervettä ja työkykyistä veronmaksajaa koulu kasvattaa, niin luulen, että kyläkoulut ovat erittäin kustannustehokkaita.

 

 

Yksityisen päiväkodin lainan takaus (11.5.2009)

Yksityisen päiväkodin aloittamista koskeva esitys on hyvin perusteltu. Kaupungin länsipuolella on jo pitkään kärsitty kosteusvaurioisista ja puutteellisista tiloista. Yksityisen palvelutuotannon lisääminen on myös kaupungin nykytavoitteiden mukaista. Suunnitelmat osoittavat melkoista rohkeutta ja innovatiivisuutta. Erityisen kiitoksen ansaitsee suunnitelma hyödyntää lähialueella jo olemassa olevia juhla-, liikunta ja harrastustiloja.

Päiväkodin erityispiirteenä tulee olemaan kielipainotteisuus. Se houkuttaa monia perheitä, koska hyvää kielitaitoa arvostetaan yhä enemmän. Itse ulkomailla asuneena ja puolikielisiä suomalaislapsia opettaneena rohkenen kuitenkin hiukan kritisoida kieltenopetuksen painottamista oman äidinkielen kustannuksella. Pienille lapsille on sittenkin tärkeintä oppia mahdollisimman laaja ja rikas suomen kielen sanavarasto.

No, opetussuunnitelmasta päättäminen ei kuulu valtuustolle, mutta sen sijaan lainan takauksesta päättäminen kuuluu.  Jaarlin Päiväkodit  hakee Hämeenlinnan kaupungilta omavelkaista takausta. Lainan kohde on hyvä ja ehdot ovat asialliset. Silti olen sitä mieltä, että yksityisen yrityksen lainan takaaminen ei voi kuulua kaupungin toimenkuvaan.

Jos Hämeenlinnan kaupunki nyt takaa Jaarlin Päiväkodit Oy:n lainan , niin meille alkaa aivan varmasti jatkossa tulla jonossa muitakin takauspyyntöjä. Yhä useammat yksityiset yritykset tulevat perustamaan vanhusten palvelutaloja ja hoitokoteja, jotka hyödyttävät samalla tavalla kaupunkia ja vähentävät oman palvelutuotannon tarvetta. Miten me voimme vetää rajaa, kenen lainan me takaamme ja kenen emme?

Mielestäni selkeä ja yksiselitteinen periaate on, että Hämeenlinnan kaupunki ei takaa nyt eikä jatkossa yksityisten yritysten lainoja.

 

Luottamushenkilöiden palkkiot (26.1.2009)

Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama jäädytti ensitöikseen  Valkoisen talon korkeiden virkamiesten palkat. Obaman mukaan syynä on maan vakava talouskriisi.

- Taloudellisen hädän hetkellä perheet joutuvat kiristämään vyötä, joten Washingtonin on syytä tehdä samoin, sanoi Obama alaisilleen.

Mielestäni myös Hämeenlinnan olisi syytä tehdä samoin – niin luottamushenkilöiden kuin lukuisten johtajien palkoissa. Luottamushenkilöiden palkkiot eivät  ole meille kenelläkään perustoimeentuloa, ne ovat vain ”särvintä leivälle”. Olemme kaikki lähteneet vapaaehtoisesti mukaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Kyseessä on luottamustehtävä, joka kieltämättä vaatii paljon työtä.

Esityslistassa on vertailtu vastaavankokoisten kaupunkien palkkiota. Mielestäni vertaileminen on tarpeetonta. Aina löytyy kuntia, jotka maksavat enemmän, mutta myös niitä, jotka maksavat vähemmän. Voisimme myös verrata  Hämeenlinnaan liittyneiden kuntien aikaisempia korvauksia uuteen ehdotukseen. Esimerkiksi Kalvolassa valtuutetun kokouspalkkio oli viime vaalikaudella  55 euroa. Nyt sama luottamushenkilö tulisi saamaan 150 euroa. Palkkio nousisi siis lähes kolminkertaiseksi.  

Kuntien yhdistymisessä tärkeimpänä tavoitteena olivat kustannussäästöt. Nykymenolla kustannukset uhkaavat karata käsistä. Erilaisia toimielimiä on tullut lisää ja niiden koko on kasvanut. Laajan kunnan eri puolilta lukuisiin kokouksiin saapuville maksetaan luonnollisesti myös matkakorvaukset. Uuden palkkiotaulukon mukaan yhden ainoan valtuuston istunnon luottamuspalkkiot matkakorvauksineen ovat noin 10 000 euroa.  Eikö sille rahalle olisi tärkeämpääkin käyttöä?

Esitän, että luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioihin ei tehdä esitettyä huomattavaa tasokorotusta. Sen sijaan Hämeenlinnan kaupungin viime vaalikauden palkkioihin tehdään vain 10 %:n indeksikorotus.    

 


Luokkien ryhmäkoot (15.12.2008)

Kaupungin vuoden 2009 talousarvio edellyttää toiminnan tehostamista. Tehostamisen varaa on varmasti ainakin kaupungin hallinnossa.  Ei ole kuitenkaan oikein, että lapset ja nuoret joutuvat tämän tehostamisen maksumiehiksi.

On kestämätöntä, että Hämeenlinnassa perusopetuksen luokkien ryhmäkoot ovat maan viidenneksi suurimmat. Esimerkiksi Myllymäen alakoulussa jokaisella luokalla on keskimäärin 26,7 oppilasta, Koko maan keskiarvo on vajaa 20 oppilasta per luokka.  

Luolajan koulun 5. luokalla ja Ojoisten koulun 4. luokalla on 35 oppilasta. Tällaisessa suurryhmässä opetussuunnitelman tavoitteet eivät pääse toteutumaan. Opettajalla ei ole aikaa neuvoa apua tarvitsevia ja niin osa porukasta putoaa kärryiltä jo alakoulussa. Syrjäytymiskierre on hyvässä alussa. Siihen meillä ei ole varaa.

Kuntaliitoksen myötä keskimääräinen luokkakoko pienenee, mutta se ei auta suurluokissa työskenteleviä oppilaita ja opettajia.

Alkavan valtuustokauden painopistealueeksi on syytä valita lapset ja nuoret. Peruskoulu koskettaa koko ikäluokkaa ja antaa perustaidot elämään. Nyt tarvitaan panostamista elämänkaaren alkupäähän. Ensimmäinen askel voisi olla se, että kaikki opetusryhmät saadaan kohtuullisen kokoisiksi Hämeenlinnassa.