Yhteystiedot

Teija Arvidsson
050-3452432
teija.arvidsson(at)
pp1.inet.fi


Blogin arkisto

Hyvät uutiset

26.3.2017Ahveniston maauimalasta Vuoden Liikuntapaikka 2017Lue lisää »27.2.2017Kulttuurirahastolta jättisumma koulukiusaamisen kitkemiseenLue lisää »2.12.2016"Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita" - Hyvän tekemisellä yhteys jopa sydämen sykkeeseenLue lisää »15.3.2016Ateneum kertoo Suomen taiteen tarinan - rakastetut klassikot esillä uudessa valossaLue lisää »

Pikakysely

Mikä on uuden kaupungivaltuuston tärkein tehtävä?

Varjele vakainen Luoja

Keskiviikko 24.2.2010 klo 0:25

kalevala.jpgTänä vuonna vietämme Kalevalan juhlavuotta. Suomalaisten kansalliseepos täyttää 175 vuotta Kalevalan päivänä 28.2.2010. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Elias Lönnrot kokosi runokokoelman niistä kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runonkeruumatkoillaan Suomessa sekä Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Lönnrot antoi kokoelmalle nimeksi ”Kalewala  taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista”.

Muinaissuomalaiset eivät tunteneet kirjoitusta, joten tarinat siirtyivät seuraaville sukupolville laulujen ja runojen avulla, jotka opeteltiin ulkoa. Lapset oppivat ne vanhemmiltaan tai kiertäviltä runonlaulajilta. Jotkut laulut kertoivat tositapahtumista, jotkut kuvitelluista muinaisista sankareista.

Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan  ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja. Tapahtumat päättyvät kristinuskon  tuloon.

Kalevala on poikkeuksellinen teos sikäli, että sillä on ollut tärkeä rooli suomalaisen kansallistunteen luojana ja se on vaikuttanut laajasti taiteisiin ja tieteisiin, Kalevalalla on edelleen vaikutusta nykysuomalaisen ajatteluun ja mielikuviin. Näin on niidenkin kohdalla, jotka eivät ole Kalevalaa koskaan lukeneet ja joita eepos ei erityisesti edes kiinnosta. Kalevalaiset ihmiskohtalot ja -tyypit eivät ole vieraita tämän päivän Suomessakaan. Lemminkäinen on häikäilemätön sankari ja naistenmies. Kullervo  on  kaltoin kohdeltu orpolapsi, josta ei julman lapsuuden takia koskaan kasva kunnollista ja onnellista ihmistä.

Kalevala sisältää arvokasta tietoa suomalaisten ja karjalaisten vanhoista uskomuksista ja myyteistä. On mielenkiintoista havaita, että pakanuuden ajan suomalaisillakin on aavistus kaiken yläpuolella olevasta Jumalasta, joka on luoja ja maailmankaikkeuden ylläpitäjä. Kalevalan 43. runoon sisältyvä Väinämöisen rukous on  yhtä ajankohtainen tänään kuin kerran savupirtissä laulettuna:

Anna luoja, suo Jumala
anna onni ollaksemme.

Hyvin ain’ eleäksemme,
Kunnialla kuollaksemme.

Suloisessa Suomenmaassa
Kaunihissa Karjalassa!

Varjele, vakainen Luoja
Kaitse, kaunoinen Jumala,

Ole puolla poikiesi,
Aina lastesi apuna,

Aina yöllisnä tukena,
Päivällisnä vartiana.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lasten ja nuorten pahoinvoinnista hyvinvointiin

Keskiviikko 3.2.2010

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Moni miettii, mistä ihmeestä kasvava pahoinvointi johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Miksi Jesse lyö kavereitaan jo päiväkodissa? Miksi lukiolainen surmaa luokkatovereitaan? Miksi nuoret tytöt ahdistuvat ja masentuvat?

Lasten ja nuorten pahoinvointi heijastanee yhteiskunnan tilannetta ja ilmapiiriä. Maailman tuska ja perheiden monitahoiset ongelmat siirtyvät aikuisista lapsiin. Väärillä esikuvilla ja vaikutteilla on suuri merkitys. Kuitenkin tärkeintä on se turva tai turvattomuus, jota lapsi ja nuori saa kokea omassa lähipiirissään kotona ja koulussa. Perusta tulevalle psyykkiselle hyvinvoinnille - tai pahoinvoinnille - luodaan jo varhain lapsuudessa.  Jokaisen lapsen tulisi saada rakkautta ja rajoja kotona, hyväksyntää kaveripiirissä ja onnistumisia koulumaailmassa. Aina asiat eivät kuitenkaan mene näin.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan psyykkiset ongelmat ovat yllättävän yleisiä jo alle kouluikäisillä. Suurinta osaa lasten ja nuorten masennuksista ei osata tunnistaa riittävän ajoissa ja ne jäävät vaille hoitoa. Silti psykiatrista sairaanhoitoa saavien lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna.  On pysähdyttävää, että viidesosa suomalaisista nuorista sairastaa masennusta ja itsemurha on alle 25-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Kuitenkin vain murto-osa nuorista ahdistus- ja depressiopotilaista on hoidon piirissä.

masentunut_nuori.jpg


Vuoden 2008 alussa astui voimaan uusi lastensuojelulaki. Lain tavoitteena on siirtää lastensuojelutyön painopistettä varhaiseen tukeen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Hyvä työväline on Hämeenlinnassa laadittu lastensuojelusuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hämeenlinnaan tulee saada riittävästi matalan kynnyksen palveluita.  Samoin todetaan, että kouluilla annettavaa tukea on syytä lisätä ja tehostaa. Varhaisvaiheen palvelujen puutteesta seuraa vaikeutuvia ongelmia, kiireellisiä kodin ulkopuolelle sijoittamisia ja kalliita huostaanottoja. Tavoitteena on ennaltaehkäisevän lastensuojelun kehittäminen ja laaja-alainen yhteistyö varhaisen tuen järjestämisessä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Toivottavasti nämä hyvät suunnitelmat ja tavoitteet eivät jää vain paperille. Ennaltaehkäisy vaatii rahaa, mutta ongelmien korjaaminen monin verroin enemmän. On arvioitu, että yhdenkin nuoren syrjäytyminen työuralta ja elämästä  maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Inhimillisiä kärsimyksiä ei voi rahassa mitata.

Jokaisen on hyvä tietää, että on olemassa monia lapsen psyykettä suojaavia ilmaisia tekijöitä. Lasta ja nuorta auttaa, jos lähipiirissä on ainakin yksi läheinen,  turvallinen ja hänestä aidosti kiinnostunut aikuinen. Tällainen turvallinen aikuinen voi olla kuka tahansa meistä.

Kommentoi kirjoitusta.