Yhteystiedot

Teija Arvidsson
050-3452432
teija.arvidsson(at)
pp1.inet.fi


Blogin arkisto

Hyvät uutiset

26.3.2017Ahveniston maauimalasta Vuoden Liikuntapaikka 2017Lue lisää »27.2.2017Kulttuurirahastolta jättisumma koulukiusaamisen kitkemiseenLue lisää »2.12.2016"Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita" - Hyvän tekemisellä yhteys jopa sydämen sykkeeseenLue lisää »15.3.2016Ateneum kertoo Suomen taiteen tarinan - rakastetut klassikot esillä uudessa valossaLue lisää »

Pikakysely

Mikä on uuden kaupungivaltuuston tärkein tehtävä?

50 vuotta - eikä suotta!

Tiistai 24.5.2011 klo 20:11

 

img_4262.jpg

Voiko tuo luku synttärikorteissa pitää paikkansa? Olenko minä tosiaan jo näin vanha…? Näitä ajatuksia on joutunut käymään läpi viime päivien aikana. Mutta niin se vaan on, että 15.5. täytin 50 vuotta. Miten ihmeessä vuodet ovat menneet niin nopeasti?

Elämässäni jokainen kymmenluku on ollut aivan erilainen. 60-luvulla asuimme vanhempieni kanssa Helsingissä ja Lahdessa ja minulle syntyi pikkuveli. 70-luvun alussa muutimme Kokkolaan ja vanhempani erosivat. 80-luvun alussa pääsin ylioppilaaksi, lähdin opiskelemaan Hämeenlinnaan ja sitten opettajaksi Lohjalle. 90-luku kului Thaimaan suomalaisella koululla Bangkokissa. 2000-luvun alussa menin naimisiin, muutin Hämeenlinnaan ja lähdin mukaan politiikkaan.

Elämäni suurta rikkautta ovat olleet ystävät. Jotkut heistä ovat kulkeneet mukana lähes koko elämän ajan, joidenkin kanssa ollaan kuljettu vasta lyhyt matka yhdessä. Oli ilo viettää viime lauantaina 50-vuotispäiviä Lammilla yhdessä läheisten ystävien kanssa. Sain itkeä ja nauraa kuunnellessani  mukavia, hauskoja ja liikuttaviakin muistoja nuoruusvuosilta, opiskeluajoilta ja Thaimaan ajoilta. Kätkin kaikki sanat sydämeeni evääksi tulevia päiviä varten. Kiitos teille, rakkaat ystävät! Olen kiitollinen jokaisesta teistä. 

Usko on ollut kantava voima elämässäni. En tosin ole ihminen, joka on joka paikassa evankelioimassa ja tuomassa uskoaan esiin. Usko on kuitenkin minulle elämäni pohja ja perustus. Myös kotiseurakunta on tärkeä ja rakas, vaikka en ajattele, että mikään seurakunta täällä maan päällä on täydellinen. Oli ilo viettää oikeaa syntymäpäivää seurakunnan lähetysjuhlassa ja saada vastaanottaa onnitteluita ja siunauksen toivotuksia oman seurakunnan väeltä.

Oppilaat koulussa yllättivät iloisesti. Kun avasin luokkani oven syntymäpäivieni jälkeisenä maanantaina, niin nämä seisoivat rivissä ja lauloivat opelleen onnittelulaulun. Sitten koko porukka tuli halaamaan ja sain käteeni  kirjekuoren. Sen sisällä oli paras lahja, mitä saatoin toivoa: lahjakortti kuumailmapallolennolle! Oppilaat saivat nähdä, kun opettaja pomppi ilmaan muutaman kerran pelkästä ilosta!

Paras syntymäpäivälahjani oli kuitenkin suukko omalta rakkaalta nallekarhultani. Hän on joutunut näkemään, ettei hymyilevä Teija ole aina pelkkää hymyä eikä auringonpaistetta. Yhdessä on purjehdittu myrskyjen ja tyventen läpi ja pursi on pysynyt pystyssä. Hyvä on jatkaa yhdessä matkaa kohti tulevia seikkailuja.

Hämeen Sanomien syntymäpäivähaastattelussa minulta kysyttiin, mitä elämässäni vielä toivoisin. Olen saanut nähdä ja kokea paljon, joten minulla ei ole mitään suuria haaveita. Sydämeni toive tulee ilmi Jorg Zinkin  runon sanoin: ”Toivon, että vilja aina kasvaa aurani jäljessä, ruumiin ja sielun leipä, ja että olkien lomissa aina vilkkuu kukkia."

 

Kommentoi kirjoitusta.