Yhteystiedot

Teija Arvidsson
050-3452432
teija.arvidsson(at)
pp1.inet.fi


Blogin arkisto

Hyvät uutiset

26.3.2017Ahveniston maauimalasta Vuoden Liikuntapaikka 2017Lue lisää »27.2.2017Kulttuurirahastolta jättisumma koulukiusaamisen kitkemiseenLue lisää »2.12.2016"Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita" - Hyvän tekemisellä yhteys jopa sydämen sykkeeseenLue lisää »15.3.2016Ateneum kertoo Suomen taiteen tarinan - rakastetut klassikot esillä uudessa valossaLue lisää »

Pikakysely

Mikä on uuden kaupungivaltuuston tärkein tehtävä?

Vaalitorilla

Lauantai 13.10.2012

Olipa mukava olla pitkästä aikaa torilla!  Viime lauantai kului opettajien koulutuspäivässä ja sitä edellinen viikonloppureissulla Varsovassa. Varsovasta voisi kirjoittaa ihan oman blogin, mutta täytyy vain sanoa, että kaupunki teki vaikutuksen upeasti restauroidulla vanhalla kaupungillaan ja hulppeilla bulevardeillaan, joiden rinnalla liian leveäksi moitittu Paasikiventie on ihan normikatu.

Hämeenlinnan torikahvilat olivat sulkeneet ovensa ja vihdoin sai tarjoilla vapaasti kahvia. Muut puolueet eivät sitä olleet vielä hoksanneet ja niinpä kristillisdemokraattinen kahvi kelpasi yli puoluerajojen.  Oli antoisaa vaihtaa ajatuksia vaikkapa kunnallisvaaliehdokas Leppäsen kanssa. Kaikilla puolueilla on listallaan hyviä uusia ehdokkaita, joiden järkevän itsenäisen ajattelun toivoisi säilyvän vielä vaalien jälkeenkin…

Ykkösteema äänestäjien ajatuksissa tuntuu olevan toriparkki, josta vallitsee harvinaisen suuri yksimielisyys. Kaupunkilaiset eivät halua toria revittävän auki ja rahaa syydettävän monttuun, jota ei tarvita ainakaan lähitulevaisuudessa. Kunhan saadaan Keinuparkin ja Kaivoparkin käyttöaste nousemaan jonnekin 50 %:n paremmalle puolelle ja velatkin puolitettua, niin voidaan ehkä alkaa suunnitella seuraavaa pysäköintilaitosta - edellyttäen, että löytyy yksityisiä rahoittajia. Kuitenkin jonnekin muualle kuin torille!

Kuuntelin mielenkiinnolla demariehdokkaiden esittelyitä torilavalla. Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista sieltä luvattiin, niin kuin rahaa olisi rajattomasti käytettävissä tulevalla valtuustokaudella. Putoaminen kaupungin talouden todellisuuteen saattaa olla sitten aika kova...

No, tavoitteita täytyy toki olla ja niin on meillä kristillisdemokraateillakin. Meillä on unelma yhteisöllisestä kaupungista, jossa kunnan palvelut pelaavat, mutta jossa myös lähimmäisyys ja naapuriapu toimii.  Kunnalla on omat vastuunsa, jotka sen tulee hoitaa, mutta hyvään arkeen tarvitaan silti meitä kaikkia.

Olisikos huomenna aika kutsua se naapurin mummo kahville?

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lapselle oikeus turvalliseen arkeen

Torstai 11.10.2012

 

Hämeen Sanomat uutisoi (9.10.) lastenpsykiatrian vaikeasta tilanteesta Hämeenlinnassa. On järkyttävää, että psyykkisesti oireilevat lapset joutuvat odottamaan lääkäriaikaa kuukausikaupalla.  Lapsen tarve on aina akuutti ja apua pitäisi olla saatavilla heti. Lääkäri- ja hoitajavajeen täyttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Toimitilat pitää saada sellaiseen kuntoon, etteivät ne haittaa henkilöstön rekrytointia.

Olennaista on kuitenkin miettiä, miksi yhä enemmän lapsia ohjautuu lastenpsykiatrian asiakkaiksi. Lähetemäärien yli kaksinkertaistuminen 10 vuodessa kertoo rajua kieltä lasten pahoinvoinnista, johon ei ole vastattu ajoissa. Noin joka viidennellä lapsella ja nuorella on joku mielenterveyshäiriö, joista yleisimpiä ovat masennus ja ahdistus. Mitä voitaisiin tehdä toisin?

Monen lapsen perusturvallisuus järkkyy jo kotona. Siksi perhetyö ja vanhemmuuden tukeminen on tärkeää.  Lapsiperheiden kotipalvelu kannattaa ehdottomasti säilyttää Hämeenlinnassa, vaikka se onkin niitä harvoja palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä. Kaupungin ja seurakunnan perhetyön kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä perheiden parhaaksi.

Mitä heikommat ovat perheen voimavarat, sitä suurempi merkitys lapsen elämässä on päiväkodilla ja koululla. Opettaja on se aikuinen,  joka pitää yllä arjen turvallisuutta ja järjestystä. Riittävän pienet opetusryhmät antavat opettajalle mahdollisuuden kohdata jokainen lapsi päivän aikana ja kuunnella myös pahan olon viestejä.  Lapsi haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomatuksi.

Myös panostaminen kouluterveydenhoitoon on kustannustehokasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, joka tavoittaa koko ikäluokan. Kouluterveydenhoitajan huoneen kynnys on monin verroin helpompi ylittää kuin lastenpsykiatrian poliklinikan. 

Kuitenkin on hyvä muistaa, että jokaisella vanhemmalla on ensisijainen vastuu omasta lapsestaan. Monia asioita voidaan ulkoistaa yhteiskunnalle, mutta vanhemmuutta ei voi. Iltasadun lukeminen on vanhemman tehtävä. Tohtori Pekka Sauri onkin joskus sanonut, että iltasatu on paras keino lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn

Kristillisdemokraatit ovat valinneet valtakunnalliseksi vaaliteemakseen arjen turvallisuuden, joka ei ole itsestäänselvyys edes lapselle.  Tänä päivänä tarvitaan entistä enemmän ”koko kylä kasvattaa”-asennetta.  Meistä jokainen voi olla turvallisuuden tekijä lähiympäristömme lapsille ja nuorille. 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.