Yhteystiedot

Teija Arvidsson
050-3452432
teija.arvidsson(at)
pp1.inet.fi


Blogin arkisto

Hyvät uutiset

26.3.2017Ahveniston maauimalasta Vuoden Liikuntapaikka 2017Lue lisää »27.2.2017Kulttuurirahastolta jättisumma koulukiusaamisen kitkemiseenLue lisää »2.12.2016"Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita" - Hyvän tekemisellä yhteys jopa sydämen sykkeeseenLue lisää »15.3.2016Ateneum kertoo Suomen taiteen tarinan - rakastetut klassikot esillä uudessa valossaLue lisää »

Pikakysely

Mikä on uuden kaupungivaltuuston tärkein tehtävä?

Kevättä odotellessa

Sunnuntai 27.3.2016 klo 23:50

aurinko.jpg

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja luonto heräilee toiveikkaana uuteen kevääseen. Suomen taloudellisen ja poliittisen taivaan yllä leijailevat kuitenkin tummat pilvet, joiden läpi ei päivä jaksa paistaa. Talouden kevättä ja uuden kasvun ihmettä on odotettu jo pitkään, mutta vieläkään ei kasvun merkkejä näy. Onkohan kylvö jäänyt siunaamatta?

Kulunut hallituskausi on ollut vaikea. Kuuden puolueen hallitus saatiin kivuliaasti kasaan ja hallitusohjelmaan täytyi ottaa mukaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Hallituksen ovi on käynyt tiheään vihreiden laitumien löytyessä muualta. Tämä ei ole missään tapauksessa maan etu. Keskeisten ministerien tulisi sitoutua tehtäväänsä koko vaalikaudeksi. Samoin myös puolueiden pitäisi omilla valinnoillaan kunnioittaa tätä periaatetta.

Valtiontalouden tasapainottamiselle ja kestävyysvajeen umpeen kuromiselle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet, jotka ovat kuitenkin yksi kerrallaan romuttuneet. Kunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun käytetty valtava aika ei toivottavasti ole mennyt hukkaan, vaan tuleva hallitus voi jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. Uudistusten jatkaminen ja kauaskatseisesti viisaiden ratkaisujen löytyminen on tulevan hallituksen keskeinen tehtävä.

Sisäministeriöstä mallia muillekin

Hallituksen loppumetrien kompastelu kertoo heikosta valmistelusta ja johtajuuden puutteesta. Sovittuja uudistuksia lykättiin eteenpäin, kunnes aika loppui kesken.  Poikkeuksen tästä muodostaa sisäministeriö, joka sisäministeri Päivi Räsäsen johdolla lähti tarmokkaasti toteuttamaan oman hallinnonalansa rakenteellisia uudistuksia heti hallituskauden alussa. Uudistusten toimivuutta on nyt voitu seurata jo yli vuoden ajan. Säästöjä on kertynyt enemmän kuin ministeriölle asetetut tavoitteet edellyttivät.

Tulevalla hallituskaudella Suomen talous on saatava nousuun ja vienti vetämään.  Vain siten pystymme turvaamaan kansalaisille tärkeiden palveluiden rahoituksen. Suomi ei voi pitää yllä hyvinvointiaan lainarahan varassa. Keskeistä on uusien työpaikkojen syntyminen ja siinä ovat pienet innovatiiviset yritykset avainasemassa. Koulutuksella on turvattava osaamisen taso, josta tämä maa on ennenkin ollut tunnettu. Maailmaa täytyy lähteä rohkeasti valloittamaan uusilla suomalaisilla laatutuotteilla, jotka lyövät muun maailman ällikällä.

On tärkeää, että jokainen suomalainen sisäistää, miten vakavassa tilanteessa me olemme. Nyt ei ole tilaa keskinäiselle kateudelle ja eri eturyhmien väliselle nokittelulle. Palkkaratkaisujen on oltava äärimmäisen maltillisia ja johtoportaan on syytä näyttää siinä esimerkkiä.

Taloudellisesti tiukkoinakin aikoina on pidettävä huolta niistä, jotka eivät itse kykene pitämään huolta itsestään. Sosiaaliturvan täytyy mahdollistaa ihmisarvoinen elämä kaikille. Jokaisen suomalaisen kunnia-asiana tulisi kuitenkin olla, että yhteiskunnan turvaverkkoa ei käytetä väärin, ei vaikka siihen tarjoutuisi mahdollisuus.

Vanhuspalvelulaissa parannettavaa

Hallitus sai toki aikaiseksi myös muutamia hyviä lakeja. Niistä tärkeimpiin kuuluu vanhuspalvelulaki, joka oli Kristillisdemokraattien ykköstavoitteita tälle vaalikaudelle. Vanhuspalvelulaki korostaa vanhuksen oman tahdon kuulemista häntä itseään koskevissa asioissa. Tämän tavoitteen toteutumisessa meillä on vielä petraamisen paikka, myös täällä Hämeenlinnassa.

Vanhuspalvelulaki ohjaa kuntia panostamaan vanhusten kotona asumiseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Laissa ei kuitenkaan ole määritelty, mitä kuuluu hyvään ja kuntouttavaan kotihoitoon.  Se ei saisi olla vain pikaista pistäytymistä vanhuksen luona ja toimenpiteiden suorittamista. Vanhuspalvelulaki kaipaa selkeää kriteeristöä siihen vaiheeseen, kun kotona asuminen ei enää ole vanhuksen hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaista eikä turvallista.

Vaalien jälkeen työnsä aloittava eduskunta on valtavien haasteiden edessä. Väestön ikääntyminen, perheiden pahoinvointi, nuorten syrjäytyminen, rapautuva tie- ja rakennuskanta sekä uudet turvallisuuspoliittiset paineet asettavat vaatimuksia lisäpanostuksiin, joihin meillä ei oikeastaan olisi varaa.  On pakko miettiä uusia säästökohteita ja uusia tulonlähteitä. Talouden pyörät on saatava pyörimään.  

Lopuksi

Yhteiskunnan taloushuolien keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että meidän suurin puutteemme ei ole rahan puute vaan rakkauden puute, ei eurojen puute vaan arvojen puute, ei palveluiden puute vaan läheisyyden puute. Arvokkaimmat asiat ovat ilmaisia ja niitä kannattaa käyttää tuhlaillen jo tänään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KD, Kristillisdemokraatit, vanhuspalvelulaki

Turvallisuuden tulevaisuus 2025

Sunnuntai 25.1.2015


Kristillisdemokraatit järjesti lauantaina 24.1.2015 puolustuspoliittisen huippuseminaarin otsikolla "Turvallisuuden tulevaisuus 2015". Tilaisuuteen oli saatu luennoitsijoiksi kovan luokan asiantuntijoita Ulkopoliittisesta instituutista, Puolustusministeriöstä ja Pääesikunnasta, joten tarjolla oli painavaa asiaa. Tilaisuuden organsisaattorina toimi kansanedustaja Sari Palm, joka on puolustusministeriön parlamentaarisen työryhmän jäsen. KD sai Pääesikunnan väeltä kiitosta ajankohtaisen ja tärkeän aiheen esille nostamisesta. Toiveena oli, että myös muut puolueet suhtautuisivat yhtä vakavasti turvallisuuspolitiikan haasteisiin.

Alla lyhyitä otteita  luennoitsijoiden puheista.

Vanhempi tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti:
- Venäjän politiikan päämäärä yli kaiken muun on yhtenäisyys ja vakaus. Yhtenäisyyden suuri uhka on laajamittainen työttömyys ja eliitin etujen leikkaukset. Taustalla on aina myös vallankumouksen pelko.
- Jos Venäjän talous ei romahda käsiin, siellä jatkettaneen nykyisellä linjalla. Länsinaisen liberaalidemokratian nousu edes Putinin jälkeen on erittäin epätodennäköistä.

Everstiluutnantti Asko Valta, Pääesikunta:
- Puolustusvoimien kehittämiseen vaikuttaa monet asiat, kuten Suomen geosentrinen asema, maavoimien kaluston elinkaaren päättyminen tällä vuosikymmenellä, hintojen nousu ja sotilaallinen kehitys maailmalla. Kehittämistyötä voidaan kuitenkin tehdä vain puolustukseen myönnettyjen määrärahojen puitteissa.
- Tilanne on menossa siihen, että on vaikea sanoa, olemmeko sodassa vai ei. Jos kyberhyökkäykset aiheuttavat päivässä satojentuhansien eurojen vahingot, pitäisi vastaavasti pystyä täyttämään hyökkääjien tietokoneet Muumi-filmeillä…

Everstiluutnantti Sami Nurmi, Puolustusministeriö:
- Suomen puolustuksen kolme fundamenttia ovat 1) koko maan kattava alueellinen puolustusjärjestelmä, 2) yleinen asevelvollisuus ja 3) sotilaallinen liittoutumattomuus
- Riippumatta siitä, mikä on puolustusratkaisumme, meidän tulee pitää huolta omasta puolustuksestamme.

wp_20150124_13_06_33_pro.jpgEverstiluutnantti Kari Kaakinen, Pääesikunta:
- Puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen suurimmat haasteet ovat edessä 2020-luvulla, jolloin Suomen meri- ja ilmavoimien kalustot vanhenevat.
- Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan kehittää maamme sotilaallista suorituskykyä.

Yksikön johtaja Janne Kuusela, Puolustusministeriö:
- Puolustuksellinen yhteistyö ei nykyään ole vaihtoehto, se on välttämättömyys.
- Yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan lisätä asteittain myös ilman päämäärää puolustusliiton syntymisestä.
- Mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen täytyy hoitaa sotilaallisesti vakaina aikoina, se ei onnistu enää kriisin aikana.

Yksikön johtaja Helena Partanen, Puolustusministeriö:
- Suomella ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä sotilaallisen avun vastaanottamisesta (!)  

Tutkija Matti Pesu, The Ulkopolitist –blogikollektiivin jäsen:
- Vahva puolustus tuo meille autonomiaa ja liikkumavaraa riippumatta siitä, olemmeko puolustusliiton jäsen vai ei.
- Olemme pieni maa, jonka täytyy koko ajan tarkastella sitä, miten meidän toimintaympäristömme tilanne muuttuu.

Puolustuspoliittisen seminaarin anti oli vakava. Puolustuksemme uskottavana pitäminen edellyttää mittavaa lisäpanostusta jo tällä vuosikymmenellä, mutta varsinkin 2020-luvulla. Puolustusyhteistyötä on välttämätöntä kehittää, sillä pienen maan resurssit eivät riitä täysin itsenäiseen puolustukseen.

Kristittynä on hyvä muistaa, että maamme tulevaisuus on lopulta Korkeimman kädessä. Häneltä tulee maallemme siunaus ja häneltä saamme rukoilla kansallemme rauhallisia aikoja.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolustuspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, puolustusyhteistyö, KD